Nykyisen säästötarve- ja kouluverkkokeskustelun noustessa pari vuotta sitten pinnalle kunta kehotti kaikkia kuntalaisia kaikissa kylissä aktivoitumaan ja etsimään ratkaisuja hankalaan taloustilanteeseen sekä kylien kehittämiseen. Rautajärvellä tartuttiin jälleen entistäkin aktiivisemmin toimeen muun muassa perustamalla Rautajärven Seudun Kylät Oy (voittoa tavoittelematon, yleishyödyllisyyteen, kylien elinvoiman ylläpitämiseen ja kasvattamiseen tähtäävä osakeyhtiö), jonka puitteissa esimerkiksi remontoitiin Rautajärvellä sijaitsevassa rivitalossa kaksi pienempää asuntoa yhdeksi isommaksi perheasunnoksi pitkälti talkoovoimin.
Kesällä tuohon asuntoon muutti kunnan ulkopuolelta lapsiperhe, ja kaiken kaikkiaan kuluvan vuoden aikana Rautajärven kouluunottoalueelle on muuttanut viisi lapsiperhettä. Tilastokeskuksen mukaan Rautajärven koulun vaikutusalueella nettomuutto (muuttaneet-lähteneet) onkin ollut vuosien 2018 ja 2019 (syyskuuhun mennessä) aikana positiivinen +21 asukkaan verran (mittakaavaksi ja verrokiksi mainittakoon, että esimerkiksi Onkkaalan vastaava lukema on -15 asukasta pakkasella).
Rautajärvi on myös osallistunut kunnan organisoimaan kylien markkinointisuunnitelmien tekoon ja lähtenyt suunnitelmaansa toteuttamaan. Tämä suunnitelma ja sen kohderyhmä menee kerrasta uusiksi, jos kylältä lakkautetaan koulu. Rautajärven koulun oppilaat ja henkilökunta ovat panostaneet koulun kehittämiseen organisoimalla toimintaansa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan ja tästä tunnustuksena koulu sai Vihreä Lippu -tunnuksen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana kouluna kunnassamme.
Rautajärvellä tehtyjen toimien voidaan siis todeta olleen jo alkumetreillä onnistuneita, ja kunnan asettama vaatimus oppilasmäärästä Rautajärven koulun olemassaolon jatkumiseksi täyttyi. Kaikki tämä vieläpä tässä epävarmassa tilanteessa, jossa on todella vaikea markkinoida muutoin niin erinomaista kylää ja kyläkoulua. Onkin mielenkiintoista, miten kunnan jo lupaamia asioita ollaan selkärangattomasti unohtamassa ja päätöksiä pyörtämässä, vaikka rautajärveläiset ympäryskylineen ovat jälleen tehneet asioita nimenomaan kunnan pyytämällä tavalla.
Myös Luopioisten kirkonkylällä on ollut vahvaa tekemisen meininkiä aina. Vahvan ydinjoukon johdolla on esimerkiksi kehitetty uusia asumismuotoja ja -mahdollisuuksia ViherKostialan ja Pöllökartanon tapaan, järjestetty erilaisia harrastekerhoja lapsille ja niin edelleen. Eräs Luopioisissa asuva markkinoinnin ammattilainen esitti kesäkuussa 2018 Sydän-Hämeen Lehdessä omia näkemyksiään kylien tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden markkinoinnista upealla koko sivun ”kylämainoksella” höystettynä.
Pitkälti luopiois-rautajärveläisvetoisesti starttasi myös kaikkia Pälkäneen itäosan kyliä edustava Kehittyvät Kukkian Kylät -hanke, jossa tehdään konkreettisia toimenpiteitä muun muassa asuntojen hankkimiseksi alueelle sekä työnteon, liikkumisen ja logistiikan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa on pohdittu ja ideoitu juuri näitä kunnan tähdentämiä uusia koulu- ja opetusmalleja valtavirrasta erottuaksemme. Tästäkin on karkeita, mutta kehityskelpoisia aihioita saatu aikaiseksi, kulkien työnimellä Kukkian koulu, jossa Itä-Pälkäneen kaikkien koulujen ja kylien omaleimaisuutta ja vahvuuksia pyrittäisiin hyödyntämään uudella tavalla.
Kunnalle siis tarjotaan kylien toimesta ainakin osittain avaimia käteen, mutta niitä avaimia ei jostain syystä haluta sovittaa lukkoon. Vaikuttaakin siltä, että kunnassa on taustalla hyvissä ajoin päätetty tappaa ensin ja kehittää vasta sitten. Pälkäne on hyppäämässä valtavirran trendiaaltojen mukaan muodostamaan kouluverkkonsa suppeaksi kahden yksikön tai jopa vain yhden suuryksikön kokoiseksi. Kenen etua tämä palvelee? Tekeekö Pälkäneen entistä houkuttelevammaksi se, että muututaan ympäröivän massan kaltaiseksi? Koulujen lakkauttamissuunnitelmia perustellaan pakkotilanteen kustannussäästölaskelmilla, joiden tarkkoja perusteita ja lukuja ei kuitenkaan ole tarkennettu vielä edes valtuutetuille.
Säästöt saattavat jopa olla todellisia, hetken aikaa, mutta ne ovat joka tapauksessa mitä suurimmalla todennäköisyydellä marginaalisia. Myös pitkäaikaisvaikutukset/sivuvaikutukset, esimerkiksi lasten terveysongelmien ja yleisen hyvinvoinnin heikkenemisen muodossa muun muassa pitkien koulumatkojen ja suurten ryhmäkokojen vuoksi, jätetään laskelmissa kylmästi huomiotta. Puhumattakaan yhteishengen ja yhteisen hyvän eteen tekemisen periaatteen menettämisestä.
Pälkäneen maine ei tällä hetkellä ole kunnan ulkopuolellakaan erityisen hyvä. Päätösten pyörtämiset ja nykyisten palveluiden mahdolliset alas-ajamiset tulisivat Pälkäneestä puhuttaessa näkymään vielä pitkään ja nimenomaan negatiivisessa mielessä. Uutisoinnin sävyyn ja kunnan vetovoimaan olisi saatavilla muutos tekemällä asioita toisin, säilyttämällä nykyiset koulut ja pitämällä siitä kovaa mekkalaa!
Maassamme vallitsevan kaupungistumisen vastareaktiona on havaittavissa alustavia merkkejä kiinnostuksen kasvusta kyläkouluja ja kyläyhteisöjä kohtaan. Väitänkin niiden kuntien, joilla on tahto ja mahdollisuus säilyttää kyläkoulunsa, olevan monin tavoin vahvoilla tulevaisuudessa. Jos omaa kartanlukutaidon, huomioi kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun, lasten oikeudet ja hyvinvoinnin sekä inhimillisyyden, ymmärtää varmasti, että Rautajärvi ja Luopioisten kirkonkylä tarvitsevat koulunsa, nyt ja aina. Asutuksen hajanaisuuden vuoksi esimerkiksi koulukuljetusten järjestäminen kunnan itäisimmistä kolkista läntisempiin osiin ei ole koululain määräämissä raameissa mahdollista ainakaan kunnan edellyttämällä kustannustehokkaalla tavalla. Ja vaikka usko yhteiskuntaan ja kuntapolitiikkaan onkin koetuksella, en usko, että Suomessa lähdetään asukkaiden pakkosiirtoihin tässä maailman ajassa.
Pälkäneen kunta tarvitsee olemassaoloonsa tulevaisuudessakin kaikki kylänsä myös täältä kunnan itäosista, vähintään yhtä tarmokkaina, mutta entistäkin elinvoimaisempina kuin nyt, ja kaikki kylät tarvitsevat kaiken ikäiset asukkaansa myös tulevaisuudessa. Rautajärvellä on parhaillaankin vireillä uusia ajatuksia ja toteutuskelpoisia suunnitelmia kylän kehittämisestä edelleen, mutta toki on myös huoli tulevasta. Miten käy pidemmällä aikavälillä esimerkiksi Rautajärven seudun 40 yritykselle, jos koulu lakkautetaan ja kylien kiinnostavuus lähtee laskuun? Pälkäneen kunnassa on vielä mahdollisuus kasvuun nykyrakenteilla, näivettämisen tie ei johda mihinkään.
Ari Mäkinen
Rautajärvi
