Olen tässä seurannut vuosia, miten Pälkäneen kunta toimii kehittäen vain kunnan äärilaidassa sijaitsevaa keskustaansa. Kokonaan on unohtunut lupaus kuntien yhdistyessä kehittää kuntaa tasapuolisesti.
Onkkaalaan on yhdistämisen jälkeen rakennettu uusi kirjasto, kunnostettu tori, remontoitu kunnantalo ja rakennettu upea liikuntahalli. Lisäksi on kaavoitettu Roholan alue ja tehty kaikki valmistavat työt, jotta rakentaminen voi alkaa heti. Onko kunta laskenut sen varaan, että tyhjentyvien kylien asukkaat muuttavat ja rakentavat sinne kotinsa. Epäilen suuresti niin tapahtuvan. Epäilen myös, ettei Roholan alueelle saada niin paljon asukkaita kuin sinne mahtuisi. Kaikki tämä on tapahtunut suurelta osin vanhan Luopioisten asukkaiden verovaroilla heidän saamatta mitään. Nyt on sitten kaavoitettu lukuisa määrä n. 30 tonttia Tommolan alueelle, siis jälleen kunnan äärilaidalle Mallasveden läheisyyteen.
Nyt viedään koulutkin. Näyttää siltä, että Pälkäne elää yli varojensa, vaikka Luopioisten verotulotkin ovat käytettävissä. Ennen yhdistymistä ei Pälkäne investoinut vuosikymmeniin mihinkään.
Luopioisten alueen asukkaille ei ole mitään hyötyä liikuntahallista, koska liikenneyhteyksiä ei ole – miten nuoriso esimerkiksi Aitoosta tai kunnan kauimmista kylistä voisi liikuntahallia hyödyntää. Nuorisolle ainoat vaihtoehdot liikuntahallille pääsyyn ovat vanhempien kuljetukset tai taksikyyti. Aitoosta matkaa on noin 14 kilometriä puhumattakaan Rautajärveltä tai muista Pälkäneen itäalueen kylistä.
Mikäli kunnan syrjäkylät eivät itse kehittäisi itseään omilla varoillaan ja huolehtisi erilaisista virikkeistä erilaisien toimintojen myötä kyläläisilleen, olisi muuttokato ollut jo suurempi vuosia sitten.
Pälkäneen keskus sijaitsee kunnan äärirajoilla täysin kunnan toisessa päässä. Onko järkeä keskittää kaikki toiminnot kunnan länsilaitaan kunnan ulottuessa pitkälle itään?
Nyt Luopioisista on viety toinen lääkärinkin pesti. No siihenhän kunnan päättäjät eivät vaikuttaneet, mutta pitivätkö he luopioislaisten puolia – eivät. Lääkärinaikoja ei tahdo saada ja tietokoneetkin reistaavat, jolloin pallotellaan ”soita Pälkäne” ja ”soita takaisin Luopioinen”. Mikä on kuntalaisten oikeus lääkäri- ynnä muihin palveluihin – kysynpähän vaan. Kunta on kuitenkin velvollinen ne takaamaan kaikille.
”Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Kunnalla on lain mukaan valinnanvapaus sen suhteen, miten palvelut järjestetään”. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirje kunnille 7.2.2019
Nyt, kun kouluja lakkautetaan ja siirretään esimerkiksi Aitoon oppilaat Kostian koululle, herää kysymys, mihin tiloihin sisäongelmien kanssa. Koulun tilat eivät riitä, tontti on liian pieni lisärakentamiseen. Tehdäänkö seuraavaksi uusi koulu Roholan pellolle?
Ja ketkä taas ovat maksumiehinä saamatta itse mitään muuta kuin lastensa pitkät koulumatkat?
Ihmettelen suuresti sivistyslautakunnan päätöstä kouluja koskien, enkä todellakaan ole ainoa. Pienten koululaisten koulumatkan pidennys vaikkapa vain tunnilla vähentää heidän oppimishalujaan ja rasittaa aivan liikaa jo muutenkin hetkellä, jolloin uusi elämä alkaa koulumaailmassa. Pitäisi myös muistaa se tosiseikka, että koulujen lopettaminen kylistä edistää entisestään maaseudun tyhjentymistä. Mistähän kunta sitten ottaa verotulonsa, kun maaseutu tyhjenee?
Väitän, että muuttoliike kohdistuu kaupunkeihin ei siis Pälkäneen keskustaan ja näinhän Pälkäneen tilanne huononee entisestään. Itse voin asua Aitoon Kaukkalassa, mutta harkitsen vakavasti siirtäväni kotipaikkani vaikkapa Tampereelle, jolloin verotuloni eivät tule Pälkäneen hyödyksi. Kaikkien, joilla olisi tähän mahdollisuus, tulisi ainakin miettiä toimivansa samoin.
Nyt olisi parasta kaikkien syrjäkylien asukkaiden äänestää seuraavissa kunnallisvaaleissa yli puoluerajojen ja saada päättäviin elimiin enemmistö juuri syrjäkylien edustajia. Saisimme estettyä pelkästään Pälkäneen keskustan kehittämisen. Silloin kehittämistä voisi tapahtua myös syrjäkylissä.
Riitta Parviainen
lehtori AMK, eläkeläinen
