Kyläkoulu on motiivi asua ja muuttaa pienelle paikkakunnalle. Moni lasten vanhempi katsoo sen turvalliseksi ja oppimista edistäväksi vaihtoehdoksi. Kyläkoulu on asukkaiden innoittaja toimimaan aktiivisesti koulunsa säilyttämisen puolesta tuottamalla muitakin palveluita kylään.
Rautajärvi on erinomainen esimerkki tästä toiminnasta. Siellä on muun muassa kyläläisten toimesta kunnostettu perheasunto yhdistämällä kaksi pienempää rivitalon asuntoa. Asukkaita ja lapsia on saatu kylään niin, että koulun oppilasmäärä on pysynyt valtuuston viimevuonna asettamassa 25 oppilaan määrässä. Olisi kohtuutonta, jos valtuusto nyt söisi sanansa ja lakkauttaisi koulun. Kyllä kuntalaisten on luotettava valitsemiensa valtuutettujen sanaan.
Aitoo on perinteinen koulukylä. On luontevaa, että siellä on myös ala-aste varsinkin, kun lapsia tällä hetkellä on riittävästi ja Kostian koulun, jonne aitoolaisia suunnitellaan kuljetettavaksi, korjaustarve ei ole vielä varmistunut. Eikä Onkkaalan VPK:n tiloissa sijaitsevista luokista ole vieläkään päästy eroon. Edellä mainitusta syystä ei myöskään Harhalan koulun lakkauttaminen ole mahdollista. Luopioisten kirkonkylässä on ainakin vielä kaikki peruspalvelut, joten koulun säilyttäminen siellä on luonnollisin vaihtoehto.
Mikäli suunnitellut koulujen lakkauttamispäätökset toteutuvat, syvenee Pälkäneen ahdinko, kun vetovoimatekijät vähenevät. Perheet ja lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan. Pienten lasten koulupäivästä muodostuu kohtuuttoman pitkiä, vaikka lain kirjain täyttyisikin matkustusajan suhteen. Ilman saasteet lisääntyvät koulutaksien kärrätessä porukka ympäri pitäjää. Kouluautojen kuljettajat ovat luotettavia ammattilaisia, mutta aina on olemassa riski myös liikenneonnettomuuden mahdollisuudesta.
Kolmetoista vuotta täyttävä Pälkäneen uusi kunta ei ole toteuttanut niitä toiveita ja odotuksia, joiden vuoksi luopioislaiset lähtivät kimppaan mukaan. Kuntakeskus Onkkaalan piti olla aurinko, joka säteilee lämpöä ja valoa koko pitäjään, mutta niin ei ole käynyt, se rämpästyy muiden mukana. Nyt ollaan vielä imemässä loputkin mehut peräpitäjiltä. Onkkaalan alueelle on viimeisen kuuden vuoden aikana investoitu varovasti sanoen noin 12 miljoonaa euroa rahaa, mutta korkotuloja rahalle ei ole näkynyt.
Kun arvostelee, on esitettävä myös vaihtoehtoja. Pälkäneen talous on alijäämäinen, osin omien suuruudenhullujen investointien vuoksi, mutta myös poikkeuksellisen alhaisen valtion osuuden takia. Kuluvana vuonna valtionosuus Pälkäneen tuloista on 2 miljoonaa euroa pienempi vuoteen 2016 verrattuna. On tasapainotettava, mutta ei kurjistamalla.
Talousarvion ja -suunnitelman suurin potti palveluiden ostot, kolme viidesosaa budjetista, on otettava kriittiseen tarkasteluun. On ryhdyttävä aina puheiden tasolle jäävien ennaltaehkäisevien toimien toteuttamiseen, että sote-menot saadaan pienemmiksi. Sitä polkua on vaikeampi kulkea, mutta se on ainoa mahdollisuus saada Pälkäne jaloilleen. Koulujen lopettaminen ei riitä. Sote-asiassa menetettiin neljä vuotta, kun 2016 uskottiin sote-uudistuksen hoitavan Pälkäneen ongelmat. Myös muiden ostopalveluiden osalta on tarkasteltava, mitkä voidaan tuottaa omana työnä edullisemmin. Nyt on se niin sanottu pahapäivä, jonka varalle ylijäämää on kertynyt – vuoden 2017 alussa sitä oli 10 miljoonaa euroa. Käytetään sitä.
On pidettävä ”tarkanmarkantaloutta”, mutta tulopuoli on myös tärkeä. Kuntaan on saatava lisää asukkaita. Ei riitä, että meillä on hyviä tontteja, on tarjottava valmiita vaihtoehtoja ensiasunnoksi. Nykyihminen ei ole enää korvenraivaaja, joka rakentaa ensin saunan ja asuu siinä muutaman vuoden, kunnes saa pellon kuokittua ja rakentaa sitten isomman kämpän. Puolet Suomen kotitalouksista on yhden hengen talouksia, joka on huomioitava. Tehdään muuttaminen Pälkäneelle oikeasti helpoksi rakentamalla valmiita asuntoja, ensin vuokrattavaksi ja myöhemmin itselle lunastettaviksi. Pälkäneen Asuntotuotanto oy on juuri sitä varten.
Pälkäneen kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 ja 2022 torstaina 19. joulukuuta. Suunnitelmat on laadittu 2 miljoonan euron säästötavoitteiden pohjalta. Hyväksyessään tämän valtuutetut sitoutuvat toteuttamaan toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään.
Timo Ailio
