Onko Pälkäne vanhusten kylä? Nuorilla voi olla vahvoja mielipiteitä asiasta, mutta tilastollisesti se ainakin on. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 28 prosenttia Pälkäneen asukkaista oli yli 64-vuotiaita. Tämä on aika suuri luku ottaen huomioon, että koko maassa luku oli vain 21 prosenttia. Mistä tämä voisi johtua?
Pälkäne on pieni ja hiljainen kylä, jossa on kaikki tarpeellinen: mukava asuinympäristö, ruokakauppoja, kampaamoita, huoltoasema, harrastusmahdollisuuksia ja sopivat etäisyydet isompiin kaupunkeihin, kuten Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Nämä seikat tekevät Pälkäneestä oivallisen asuinpaikan esimerkiksi Tampereella töissä käyvälle aikuiselle.
Pälkäneeltä pois muuttavia nuoria on enemmän kuin Pälkäneelle muuttavia lapsiperheitä, mistä seuraa nuorten “puute.” Lukion jälkeen nuoret muuttavat isompiin kaupunkeihin työ-ja jatko-opiskelupaikkojen takia. Onneksi sentään meillä on täällä mainio lukio, jonne edes osa jää. Suuri osa Pälkäneellä asuvista on lapsiperheitä tai vanhempia, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.
Yksi tapa saada nuoret pysymään Pälkäneellä olisi tarjota korkeakoulumahdollisuuksia, mutta siinä tulee tietysti vastaan erilaisia esteitä, kuten kylämme pieni väkiluku. Hieman realistisempi keino olisi alkaa mainostaa Pälkänettä runsaita aktiviteettejä sisältävänä ja energisenä nuorten kylänä. Uusi Kostia-areenamme voisi olla hyvä alku tällaiselle liikkeelle.
Emme yritä sanoa, ettei Pälkäneellä olisi jo valmiiksi mitään aktiviteettimahdollisuuksia, vaan asia on juuri päinvastoin! Pälkäneellähän on jo nuorisotalo, useita jalka- ja koripallokenttiä, tenniskenttä ja uuden hallin avaamat mahdollisuudet. Vetävätkö ne oikeasti nuorisoa puoleensa?
Mikko Laine, Rami Ristiharju ja Joakim Unha
