”Kunnan suurin rikos on se, ettei kuntalaisia kuunnella. Tämä kunta on täynnä innokkaita ja asiansa osaavia kuntalaisia, joilta voi kysellä parannusehdotuksia ja neuvoja”, kirjoitti Antti Hintikka Sydän-Hämeen Lehden pakinassaan 2.1.2020. Olen täsmälleen samaa mieltä, sillä tuon tuosta ihmettelen, miksi tätäkään asiaa ei ole kysytty meiltä kyläläisiltä. Yksi syy on tiheään vaihtuvat viranhaltijat. He eivät tunne kyliä, eivätkä ehdi meihin asukkaisiin tutustua. Sekin vaikuttaa, jos kylällä ei ole omaa kunnanvaltuutettua.
Viimeisin ihmetyksen aiheeni oli joulua ennen tässä lehdessä ollut juttu Sappeen liikuntahallin myynnistä. Jos tiedon esityslistaan kirjoittanut olisi soittanut kyläyhdistyksellemme (tiedot järjestöluettelossa), hän tietäisi, ettei Sappeessa ole liikuntahallia. Vähän naurattikin, sillä Sappeen koululla on kotikuntosali, jonne liikuntasihteeri Petri Ketola muutama vuosi sitten toi muutaman kuminauhan, tasapainolaudan ja vanhalta Luopioisten kuntosalilta kuntopyörän. Niiden myymistäkö tässä nyt suunnitellaan kunnan talouden pelastamiseksi?
Sappeen kirjasto
Kummallinen oli myös Sappeen kirjaston lakkauttaminen, jota sivistyslautakunta ehdotti, mutta jonka viisas valtuusto hylkäsi. Kyläläiset nousivat vastarintaan luettuaan suunnitelmista Sydän-Hämeen Lehdestä, sillä tähänkään ei kyläläisten kanssa etsitty ennakkoon ratkaisumahdollisuuksia.
Kirjastonjohtaja Seija Heikkilä kertoi, että Sappeen sivukirjaston kulut ovat noin 2 600 euroa vuodessa. Sydän-Hämeen Lehdestä luin, että valtuusto päätti pitää Sappeen kirjaston määrärahat ennallaan 7 900 eurossa. Tekikö sivistyslautakunta päätöksensä sen tiedon varassa, että Sappeen kirjasto maksaa 7 900 euroa vuodessa? Onhan se iso raha.
Kostialta pikkukouluihin
Niin kauan kuin palokunnantalolla on Kostian koulun luokka ja Kostialla sisäilmaongelmia, on Harhalan tai Aitoon koulujen lakkauttaminen kuntalaisen silmissä järjetön päätös, riippumatta siitä, onko hänellä lapsia tai ei.
Täällä takametsissä rupeaa ajattelemaan, että järkevintä on kuljettaa Onkkaalan lapset Aitoon ja Luopioisten kouluihin siksi aikaa, kun Kostiaa remontoidaan. Ei tarvita kalliita väistötiloja. Yksi luokka mahtuu myös Sappeen koululle ja tästä on vain viisi kilometriä Salmentaakse. Siellä koulu on myyty yksityiselle, mutta ehkä hänkin suostuu ”väliaikaisratkaisuun”, kun ei koululla asu. Varmaan kannattaa kysyä tiloja myös Epaalan ja Laitikkalan kouluilta.
Mielikuvat vaikuttavat
Pälkäneellä olisi loistava tilaisuus profiloitua kuntana, jossa tiedetään, että Rautajärveltä Onkkaalaan on yhtä pitkä matka kuin Onkkaalasta Rautajärvelle. Olin Ypäjällä sukulaisen syntymäpäivillä ja samassa pöydässä istui väkeä pääkaupunkiseudulta. Kerroin asuvani Pälkäneellä ja kuulin kuin yhdestä suusta: ”Jaa siellä vajoavien talojen kunnassa.” Aina aikaisemmin on ihasteltu: ”Sieltä laskettelurinteen ja sen niin mahdottoman hyvänmakuisen perunalimpun kunnasta.”
Mielikuvat hallitsevat. Pälkäneen maine kohenee, kun me kuntalaiset pääsemme mukaan vaikuttamaan kyliä koskeviin päätöksiin. Kammottava on tämä tilanne, kun pelonsekaisin tuntein odotan paikallislehteä ja luen sieltä, mitä hullutusta taas on suunnitteilla.
Toki tiedän, että kunnan talous on tiukalla ja säästää pitää, mutta parhaiten se onnistuu, kun kyläläiset pääsevät itse valitsemaan, miten toimitaan. Sappeessakin oli jo valmiina suunnitelma kirjaston kulujen karsimiseksi: rinki, joka työmatkallaan kuljettaa kirjat pääkirjastosta. ”Pientä”, hymähdät, mutta niistä pienistä puroista suuret virrat saavat vetensä.
Päivi Heinonen
Sappee
