Pohjoishämäläisen Jalkaväkirykmentti 16:n (JR 16) taistelusta Laatokan pohjoispuolella Tolvajärvellä joulukuussa 1939 on tutkimusten kautta saatu lisää tietoa. Tiedot poikkeavat monelta osin historiakirjoissa näistä taisteluista aiemmin kirjoitetusta.
Yksityiskohtaista tietoa Tolvajärven taistelusta 12. joulukuuta 1939 on kangasalalainen sotahistorian harrastaja, ekonomi Tuomo Juntunen kerännyt jo kahden vuosikymmenen ajan. Lähdeaineistona hänellä on sotapäiväkirjojen lisäksi olleet taistelijoiden omat muistiinpanot ja kertomukset. Nyt kun ko. taistelusta on kulunut 80 vuotta, julkistettiin hänen toimittamansa kirja ”Tolvajärvi 12.12.1939”. Kirjan on kustantanut JR 16:n komentajan everstiluutnantti, sittemmin kenraalimajuri Aaro Pajarin joukkojen perinnettä vaaliva Pajarin Poikien Perinneyhdistys.
Kuhmalahden Suojalla 18. joulukuuta järjestetyssä Isänmaan illassa pääaiheena oli Tolvajärven taistelu. Tolvajärven rintamalla taistelleen Pajarin rykmentin 6. komppania, päällikkönään reservin luutnantti Martti Siukosaari, oli kokoonpantu Kuhmalahden ja Sahalahden miehistä. Komppanian koko vahvuus oli 191 miestä.
Niinpä Suojan tilaisuudessa oli paitsi kuhmalahtelaisia myös monia osallistujia Sahalahdelta. Tolvajärvi-esitelmän lisäksi ohjelmassa oli Kangasalan Reserviupseerikerhon puheenjohtajan Panu Maijalan ja Reserviäisten puheenjohtajan Heikki Lahtisen katsaukset yhdistystensä tämän päivän toiminnasta sekä Hannu Wirolan katsaus sotaveteraanityön kehittämisestä.
Tolvajärvellä saavutettiin 12. joulukuuta 1939 Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto, joka antoi uskoa koko silloiselle armeijallemme, että mies- ja asevoimiltaan moninkertainen vihollinen on pysäytettävissä. Pohjois-Hämeen miehet olivat tässä taistelussa avainroolissa. Torjuntavoitto oli kunniakas, mutta se vaati myös raskaat uhrinsa. Jalkaväkirykmentti 16:n miehiä kaatui Tolvajärvellä 63, heistä kaksitoista Kuhmalahden ja kaksi Sahalahden miehiä. Kaksi päivää myöhemmin Ristisalmella kaatui kummastakin pitäjästä seitsemän miestä.
Tolvajärvi-aiheisia esitelmätilaisuuksia järjestettiin joulukuun puolenvälin tienoilla Tampereella, Längelmäellä, Kuhmalahdella, Orivedellä ja Kangasalla. Väkeä näissä oli yhteensä lähes 800 henkeä. Isien ja isoisien sotahistoria kiinnostaa.
Markku Rauhalahti
