Kuinka usein palotarkastuksen itsearviointi tulisi tehdä? Miten se tehdään? Entä mitkä kohteet tarkastaa Pirkanmaan pelastuslaitos? Otimme selvää.
Tehdäänkö palotarkastuksia pelastuslaitoksen toimesta sekä yksityistalouksiin että julkisiin kohteisiin? Entä miten tarkastettavat kohteet valikoituvat, Pirkanmaan pelastuslaitoksen palotarkastaja Janne Latsa?
– Palotarkastuksia tehdään erityiskohteisiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Näitä ovat työpaikkakohteet, hoitolaitokset, koulut, päiväkodit, kokoontumis- ja liiketilat sekä maatalous ja teollisuus. Periaatteessa palotarkastuksia tehdään kaikkiin muihin käyttötaparyhmiin paitsi asuntoihin. Asuinrakennuksiin tehdään tarkastuksia jonkin verran, lähinnä kerrostaloihin. Osa asuinrakennuksista on paloturvallisuuden itsearvioinnin piirissä.
Mitkä asuinrakennukset ovat itsearvioinnin piirissä? Kuinka usein itsearviointi tehdään?
– Rivitalot, pientalot ja vapaa-ajan asunnot ovat paloturvallisuuden itsearvioinnin piirissä. Syksyllä myös valtaosa kerrostaloista siirtyy itsearvioinnin piiriin Pirkanmaalla. Pientalojen itsearviointi tehdään viiden vuoden välein.
Miten itsearviointi käytännössä tapahtuu?
– Kiinteistön omistaja saa postissa itsearviointilomakkeen ja paloturvallisuusoppaan, joka auttaa itsearvioinnin tekemistä. Lomake postitetaan tai lähetetään sähköisesti täytettynä pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos arvioi, tarvitseeko kohde erillisen palotarkastuksen. Kerrostalojen osalta itsearviointimateriaali ei ole vielä valmis. Osa kerrostalokohteista saa itsearviointilomakkeen syksyn aikana.
Mitä kaikkea palotarkastuksessa tarkastetaan?
– Palotarkastuksessa tarkastetaan rakennuksen paloturvallisuus rakennusluvan mukaisesti. Näitä asioita ovat muun muassa poistumisturvallisuus, syttymisen estäminen, varautuminen onnettomuuksiin, palo-osastoinnit sekä pelastustoiminnan laitteet, jos niitä on. Palotarkastuksessa tarkastetaan myös toiminnanharjoittajan vastuut ja velvollisuudet palo- ja henkilöturvallisuusasioissa, eli pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys, kemikaalien säilytys- ja käyttöturvallisuusasiat.
Pitääkö tarkastukseen valmistautua jotenkin?
– Palotarkastukseen kannattaa valmistautua etukäteen, jotta se sujuisi jouhevasti. Kohteesta riippuen tulee varautua esittämään pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa muissa säädöksissä mahdollisesti vaadittavat asiakirjat. Vaadittavia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi pelastussuunnitelma, automaattisen sammutuslaitoksen, paloilmoittimen, savunpoistolaitteiden ja poistumisvalaistuksen kunnossapito-ohjelmat sekä huolto- ja kunnossapitodokumentit, ilmanvaihtolaitteistojen puhdistuspöytäkirjat sekä väestösuojan määräaikaistarkastuksen pöytäkirja. Näiden lisäksi on varauduttava esittämään tarvittaessa muut turvallisuuteen vaikuttavat asiakirjat, kuten sähköasennusten määräaikaistarkastuspöytäkirja sekä räjähdyssuojausasiakirja.
Mitkä ovat yleisimmät puutteet, joita tarkastuksissa havaitaan?
– Yrityskohteissa yleisimpiä puutteita voivat olla poistumisturvallisuuteen liittyvät asiat, paloturvallisuuslaitteiden huolto- ja kunnossapitopuutteet sekä liiallisen palokuorman säilyttäminen väärissä paikoissa. Lisäksi palo-osastoinneissa löytyy puutteita varsinkin vanhemmissa rakennuksissa, joihin on tehty myöhemmin muutostöitä.
– Haja-asutusalueilla yleisimmät puutteet liittyvät osoitenumerointiin. Osoitenumerointi on tärkeä, jotta hälytysajoneuvot osaavat hätätilanteessa tulla oikeaan paikkaan. Kerrostaloissa yleisimpiä puutteita taas ovat tavaran säilytys rappukäytävässä sekä kellarien ja ullakoiden käytävillä. Myös tavaran säilytys autosuojissa nousee usein esille. Autosuojat on tarkoitettu käyttötarkoitukseltaan ajoneuvojen säilytystä varten. Kerrostaloissa tulee myös huomioida, että pelastustiet pidetään vapaina, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa kohteeseen.
– Pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen itsearvioinnissa ilmenee jonkin verran puutteita osoitenumeroinnin lisäksi tulisijojen ja piippujen kunnossa sekä palovaroittimien toiminnassa. Kohdetyypistä riippumatta puutteita ilmenee myös ihmisten tietotaidossa toimia onnettomuustilanteissa.
Paljonko tarkastuksia tehdään vuositasolla Pälkäneen ja Kangasalan alueella?
– Pälkäneellä tehdään erityiskohteiden palotarkastuksia keskimäärin 40–50 vuodessa. Tämän lisäksi muita palotarkastuksia tehdään noin 30–50 vuodessa. Asiakirjavalvontaa ja rakennuslupalausuntoja tehdään kumpiakin muutamia kymmeniä vuodessa.
– Kangasalla erityiskohteiden palotarkastuksia tehdään noin 120–150 vuodessa. Muita tarkastuksia on noin 150. Asiakirjavalvontaan tehdään 70–100 kohteen osalta ja kemikaalilainmukaisia tarkastuksia noin 30–40 vuodessa. Pelastusviranomainen antamia lausuntoja rakennuslupiin on noin 70 vuodessa. Edellä mainituissa luvuissa eivät ole mukana itsearvioinnin piiriin kuuluvat kohteet.
