Kyläkoulujen puolesta – Vilpeilän Valppaan mielipide Kangasalan päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmaan vuosille 2020–2030

Kangasalan kaupungin nettisivuilla julkaistiin viikon 7 lopulla Kangasalan päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma vuosille 2020-2030. Suunnitelmasta saimme lukea Vilpeilän kyläkoulun olevan toimenpidelistalla lakkautettavana kouluna. Koska meitä ei ole kuultu asiassa, haluamme kyläyhdistyksenä tuoda esille Vilpeilän koulun entisten, nykyisten ja tulevien oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä muiden kyläläisten kannan asiaan.

1. Oppilaiden (edellä mainitusti entisten, nykyisten ja tulevien), heidän vanhempiensa sekä kyläyhteisön kuulemiseksi ei voida lukea suunnitelman julkaisua edeltävänä päivänä päättynyttä kyselyä, johon olemme kyllä aktiivisesti vastanneet. Kyselyn kysymysten asettelu sekä vastausvaihtoehdot eivät antaneet minkäänlaisia välineitä kyläkoulun puolustamiseen, ainoastaan yhdessä, avoimessa kentässä oli mahdollisuus esittää kyläkouluja puoltavia mielipiteitä. Tuohon kenttään on kuulemamme mukaan tullut satoja vastauksia, joihin viime tiistaina kokoontuneiden lautakuntien jäsenten on todella kiire tutustua, jos heille siihen edes mahdollisuutta annetaan. Vaadimme suunnitelman hylkäämistä, ja parempaa ja avoimempaa asioiden valmistelua, esimerkiksi Kangasalan vanhemmat ry:llä ei tietääksemme ole ollut tietoa kyläkoulujen sulkemisesta toimenpide-ehdotuksena ennen suunnitelman julkaisua.

Seuraavat perustelut Vilpeilän koulun säilyttämiselle on esitetty Kangasalan kaupunkistrategian 2025 kirjausten pohjalta, suurelta osin perustelut pätevät myös muihin lakkautusuhan alla oleviin kouluihin.

2. VISIO Hyvinvoiva ja kehittyvä kesäpäivän kulttuurikaupunki. Kyläkoulun säilyttäminen lisää paikallista hyvinvointia merkittävästi, sillä kyläkoulu on Pakkalan, Taustialan ja Tursolan alueen sielu ja sydän, ja Kontulan ohella merkittävä kyläläisten kohtaamispaikka. Koulun merkitys korostuu, kun kunnalliset palvelut ovat kylällä muutoin vähissä (lue olemattomat), eikä kaupunkistrategisen kehittymisen toivoisi tarkoittavan näiden palveluiden supistamista. Muutamien harvojen vielä olemassa olevien kyläkoulujen säilyttäminen on mitä suurimmassa määrin myös kulttuuriteko.

3. Mahdollisuuksien maaseutu. ”Kehitämme yhtä aikaa sekä kaupunkia että maaseutua”. Strategian tavoitteiden edistämiseksi Kangasalan kaupunki on valmistelemassa maaseutuohjelmaa Kangasalan laajojen maaseutualueiden elinvoimaisuuden edelleen kehittämiseksi. Maaseutuohjelman laatimiseksi kaupunki on teettänyt kyselyn (Maaseutuohjelman kysely 21.10. – 10.11.2019), kyselyn tulokset on luvattu raportoida ”yleispiirteisellä tasolla kaupungin nettisivujen Osallistu ja vaikuta -osiossa”.

Toistaiseksi tuloksia ei ilmeisesti ole raportoitu ainakaan kaupunkilaisille, ovatko tulokset kuitenkin lautakuntien käytettävissä päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmaa käsiteltäessä? Tuloksia näkemättä voimme kuitenkin arvailla kyläkoulujen säilyttämisen tärkeyden nousevan myös tässä yhteydessä esiin. Kyläkoulujen säilyttäminen alueilla, joilla kaupungin palvelut muutoin ovat olemattomat, on vasta maaseudun mahdollisuuksien ylläpitämistä, ei vielä minkäänlaista kehittämistä.

Maaseudulla myös talkooperinne on voimissaan. Pakkalan kylässä on perinteisesti oltu valmiita talkootyöhön koulun ja koululaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Koulumatkan turvallisuutta lisänneen, ja vuoden pyörätienäkin palkitun kevyenliikenteen väylän rakentamisessa Pakkalan kylän ja Kontulan välille kyläläisten tekemällä talkootyöllä oli ratkaiseva rooli. Kyläläiset niin ikään rakensivat koulun pihaan talkootyönä tennis- / koripallokentän, paikalliset yrittäjät puolestaan lahjoittivat hiljattain koululaisten käyttöön kymmenkunta iPadia. Talkoisiin olemme jatkossakin valmiita!

4. Sijainnista vetovoimaa – sujuvasti liikkuen. Vilpeilän koulun oppilaat asuvat pääosin kävely- ja pyöräilymatkan päässä koulusta. Lähikoulun mahdollistama omatoiminen kulkeminen kouluun sekä arjen luonteva liikunnallisuus ovat tärkeitä maailmassa, jossa lapset liikkuvat liian vähän (LIITU-tutkimus 2018). Omatoiminen kulkeminen ei myöskään aiheuta kaupungille kustannuksia. Mikäli Vilpeilän koulun oppilaat

siirrettäisiin Sariolan kouluun, siirtyisivät oppilaat suurelta osin koulukyytien käyttäjiksi, mikä lisää kustannuksia, ja vähentää lasten luontaista liikkumista. Vilpeilän koulun piha tarjoaa erinomaiset puitteet myös oppilaiden omatoimiseen välituntiliikkumiseen, koululiikuntaa puolestaan tukee kenttä koulun pihassa, sekä kävelymatkan päässä sijaitseva Taustialan urheilukenttä. Sijainnista puhuttaessa on myös huomioitava Tampereen, yhden ainoista vahvan kasvun keskuksista Suomessa, läheisyys. Kangasala kokonaisuudessaan, eli myös Sahalahti, ja Pakkalan kylä, ovat vahvasti Tampereen työssäkäyntialuetta.

5. Tarkoituksenmukainen ja tavoitteellinen omistaminen. Vilpeilän koulu on yksi harvoista terveen sisäilman koulurakennuksista Kangasalan kaupungin alueella, miksi siis yksi harvoista terveistä kouluista lakkautettaisiin? Eikö sinne ennemmin kannattaisi ohjata oppilaita, joille sisäilmaongelmat aiheuttavat terveydellisiä haittoja? ”Turvalliset ja terveelliset tilat” mainitaan myös merkittävinä strategian mukaisina panostuksina.

Vilpeilän koulu toimii myös Sariolan täyteen ahdetun koulun ”paisuntasäiliönä”. Tällä hetkellä Sariolan koulussa ovat opetuskäytössä niin pommisuoja kuin ATK-luokkakin, myös esiopetukselle jouduttiin etsimään tilanpuutteen vuoksi korvaavat tilat toisaalta. Miksi siis painetta lisättäisiin lisäämällä oppilaita muutenkin jo täyteen kouluun, eikö oppilaita kannata ennemmin ohjata sinne, missä tilaa on – ihan kuten tähän saakkakin on tehty? Koulumatka esimerkiksi Helmikkalasta Vilpeilään on kilometreissä sama, mutta kevyen liikenteen väylän ansiosta monin verroin turvallisempi kuin Sariolaan.

Taloudellisesta näkökulmasta Vilpeilän koulun lakkauttaminen synnyttää kaupungin talouteen mitättömän kokoluokan säästöt, jos säästöä ollenkaan. Asianmukaisesti ylläpidettynä vanhan hirsikoulun elinkaari on käytännössä ikuinen, vuosien mittaan kiinteistöön kohdistuneet investoinnit ovat olleet vähintäänkin maltilliset. Kouluun on parhaillaan tekeillä öljylämmityksen korvaava hakelämmitys, mikä pienentää koulun käyttökustannuksia. 1.-2. luokkien koulurakennuksen yläkerrassa olevaan yksiöön olisi myös tiedossa vuokralainen.

6. Tiivistyvät taajamat. Pakkalan kylälle laadittiin kylän kehityksen tukemiseksi Kangasalan kaupungin ensimmäinen kyläkaava (Pakkalan kyläyleiskaava 2015). ”Kangasala haluaa lisätä omakotitonttien tarjontaa kylissä, joissa on säilynyt palveluita.”, kertoo kyläkaavan valmistelusta kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen (Maaseudun tulevaisuus 10.11.2013). Kyläkaavan tavoitteena on ohjata asuntorakentamista taajamien reuna-alueilta kyläkeskuksiin – kaupungin strategian mukaisesti siis taajamaa tiivistäen. Jo aloitettua työtä on johdonmukaisesti jatkettava, eikä koulun lakkauttaminen ainakaan tue asetettuja tavoitteita, kyläkoulun arvo vetovoimatekijänä on merkittävä. Alueella asuu ja alueelle on muuttanut viime vuosina useita lapsiperheitä, joille kyläkoulu on ollut yksi merkittävä tekijä asuinpaikkaa valittaessa.

7. Kehitämme Kangasalan imagoa. Kaupunkistrategiassa tavoitteena on kehittää kaupungin imagoa. Kangasalan imagoa voi tietenkin yrittää rakentaa suurilla visioilla, mutta lopulta imago ja maine saadaan ja ansaitaan. Sitä ei voi ostaa, se rakentuu teoista. Kaupungilla on nyt mahdollisuus rakentaa positiivista imagoa valtakunnallisesti. Kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan työskentelyrauhan ja jatkuvuuden takaaminen Havisevan, Raikun ja Vilpeilän kouluille nostaa kaupungin takuulla otsikoihin.

Positiivinen erottuminen voisi olla ihan paikallaan viimeaikaisten uutisten jälkeen, kun kaupunki on kasvattanut lähinnä negatiivista imagoa (vanhustenhoito/aluehallintoviraston muistio). Tässä tapauksessa imagon rakentaminen ei vaadi suuria summia markkinointiin vaan pieniä tekoja asukkaiden hyväksi. Uhanalaisten lajien suojelu ja pienimpien puolustaminen on kaikilla mittareilla imagoa nostattavaa, ja kyläkoulujen voi todellakin sanoa olevan uhanalainen laji.

8. Tuemme hyvinvointia ja työllisyyttä. Pakkalan kylässä, jossa kunnalliset palvelut ovat muutoin vähissä, koulun olemassaololla on suuri merkitys niillekin, joilla ei omassa perheessä koululaisia ole. Koulua tukemaan perustettu kyläyhdistys järjestää yhteistä ohjelmaa koko kylälle, vuosittain ohjelmassa ovat muun muassa Kuutamohiihto, kylänraitin siivoustalkoot, kylätori ja pihapelien Sahalahden mestaruuskisat. Yhteiset tapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kyläyhdistyksen voimin pidämme myös Mustalaiskallion uimarantaa kunnossa, ja vuokraamme siellä SUP-lautaa ja soutuvenettä. ”Pakkalan vireys on osin kylän viiden broileritilan ansiota. Suuret tilat työllistävät myös ulkopuolista työvoimaa.” (Maaseudun tulevaisuus 10.11.2013) Edellä mainitut broilertilat ovat vuonna 2020 entistäkin suurempia ja työllistävämpiä, ja mikä tärkeintä – jo tehtyjen ja meneillään olevien sukupolvenvaihdosten myötä myös niiden jatko on taattu. Muun muassa näillä tiloilla kasvaa tulevia Vilpeilän koululaisia, ja lisää on tulossa. Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että Pakkalan postinumeroalueella väestön keski-ikä (Tilastokeskus 2018) on täsmälleen sama kuin Kangasalan keskustan alueella, kyse ei siis todellakaan ole kuolevasta maaseudusta.

Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmassa esitetty oppilasmäärien kehitys näyttää tuleville vuosille tasaista jatkumoa, ja kun otetaan huomioon, että kaikkina vuosina oppilasmäärä on toteutunut ennusteita suurempana, ei vähenevää oppilasmäärää voida käyttää perusteena koulun lakkauttamiselle. Huomattavaa on myös Elenian päätös rakentaa valokuituverkko Taustialan ja Pakkalan alueelle. Työt alkavat vuoden 2020 aikana, ja mahdollisuus supernopeisiin verkkoyhteyksiin lisää alueen houkuttelevuutta esimerkiksi etätyön mahdollistajana.

9. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä. ”Lähes 800 oppilaan yhtenäiskouluksi laajentuneessa Ylöjärven Metsäkylän ”sukkakoulussa” sipsutellaan sukkasillaan ja kannustetaan ikärajat ylittävään yhteistyöhön opetuksessa. (…) Uudet oppimisympäristöt eivät itsessään luo mitään, vaan opettajien on synnytettävä uusia ideoita. (…) Yhtenäiskoulussa toteutetaan solumallia eli alakoulussa toimii neljä niin sanottua kyläkoulua.” Näin kertoo Aamulehti (6.2.2020) Ylöjärven Metsäkylän vuosia kestäneen suunnittelutyön ja juuri valmistuneen laajennuksen tuloksista.

Meidän korvaamme edelläkävijyys kuulostaa aivan siltä, mitä arkipäivä Vilpeilän koulun kaltaisessa kyläkoulussa jo on. Mainittakoon myös, että me emme ole vaatimassa Vilpeilän koululle ”nykyaikaisempia oppimisympäristöjä”, pienille 1.-4. -luokkalaisille koulun nykyiset tilat toimivat mainiosti. Meitä ilahduttavat paljon enemmän esimerkiksi vuosittaiset koulun joulunäytelmät, joita kaikki kyläläiset kutsutaan katsomaan. Näytelmässä jokainen (!) koulun oppilas saa roolin, ja juuri toivomansa mukaisen, puheroolilla tai ilman. Pienessä koulussa pienen oppilaan yksilölliset taipumukset on helpompi ottaa huomioon, tukea hitaammin oppivaa ja kitkeä koulukiusaamista. Kodin ja koulun yhteistyö pienessä koulussa on luontevaa.

Yhteisöllisyys myös estää syrjäytymistä, joka on tämän päivän yhteiskunnassa tavallinen ja kallis ongelma. ”Koulupudokkaiden määrän arvellaan olevan yhteydessä lähikoulujen lakkauttamiseen” (Suomen kylät ry 2019), myös tätä näkökulmaa on syytä pohtia päätöksiä tehtäessä. Kangasallakin vaikeasti oireilevien lasten määrä on kasvanut. Vuonna 2006 poistettiin eduskunnan päätöksellä kunnille maksettava pienkoululisä, minkä jälkeen kylä- ja korttelikoulujen alasajo on kiihtynyt, ja esim. PISA -tulokset ovat jatkuvasti heikentyneet. Yksi pienten lähikoulujen etu suuriin koulukeskittymiin nähden onkin niiden ketteryys ja mukautuvuus. Niissä voidaan helpommin kokeilla uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisuja – eli olla edelläkävijöitä!

10. Arvostamme historiaamme, ympäristöämme ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Pakkalan koulu on ollut paikkakunnan ensimmäinen kunnallinen palvelu, kansakoulutoiminta alkoi Pakkalassa pian Sahalahden kunnan perustamisen jälkeen 1869 (kiertokoulu Kunnin tilalla). Vasta tämän jälkeen tulivat kunnanrokottaja, kunnankätilö ja kunnanlääkäri paikkakunnalle. Nykyisen koulun vanhin osa on rakennettu 1897, ja nykyisistä ja tulevista koululaisista moni käy samaa koulua jopa jo neljännessä sukupolvessa. Vilpeilän koulun 120-vuotisjuhlia juhlittiin muutama vuosi sitten koko kylän voimin ja suurella ylpeydellä.

Vilpeilän koulun alue on yhdessä vieressä sijaitsevan Kontulan kanssa todettu kyläyleiskaavassa kulttuuriympäristöllisesti merkittäväksi kohteeksi, minkä lisäksi molemmat tarjoavat kaupunkilaisille (myös koulun vaikutusaluetta laajemmalle käyttäjäkunnalle) mahdollisuuksia moninaisiin vapaa-ajan harrastuksiin.

Kangasalan kaupungin arvoja ovat avoimuus, edelläkävijyys, luotettavuus, turvallisuus ja vastuullisuus. Kyläkoulut edustavat kaikkea tätä, toivoaksemme myös asiasta päättävät luottamushenkilöt seisovat näiden arvojen takana!

Hyvässä yhteistyössä

Vilpeilän Valpas ry:n hallitus

Marja Lähteenmäki, puheenjohtaja

Pelle Veijola, sihteeri

Laura Aakkula

Elli Aronen

Janne Hampaala

Mikko Jokinen

Hanna-Leena Laszka

Kirsi Saksala

Kati Suni