alkuvuodesta. Kuvassa myös kitaristi Markus Lervik.
Amerikan mantereelta kaukaiseen Suomeen parille klubikeikalle suhteellisen vaatimattomilla esiintymispalkkioilla. Eihän sellaisessa kaksista musiikkiviihdemaailman glamouria ole.
Vaan moni amerikkalainen uuden polven country-, bluegrass-, blues- ja folk-artisti on parin viime vuoden aikana ottanut kutsusta vaarin hyvinkin mielellään, kun tilaajana on ollut tuore juurimusiikkiin erikoistunut yhteisö RCA Finland. Toissa vuonna syntyneen yhdistyksen puuhamiehiin lukeutuva kangasalalainen Juhana Honkanen hehkuttaa tähän asti eteen tulleiden soittoniekkojen olleen varsin joviaalia sakkia.
– Helppoja ihmisiä. Eivät vähimmässäkään määrin diivoja. Sellaisia elämäntapatyyppejä, Honkanen kuvailee.
Kyseessä ovat kotimaassaan selkeässä nosteessa olevat nimet, joita Suomessa ei kuitenkaan tunneta laajalti. Heistä on kaukana esimerkiksi se rokkiväen vierastama siirappisuus, jota suurista country-staroista joskus tihkuu.
Kangasalan Ilkossa kukkakauppaa pyörittävä Honkanen tiedetään muun muassa intohimoiseksi moottoripyöräilijäksi ja talviuimariksi. Erään artistivieraan hän ehti jo keikan jälkeisenä päivänä käyttää Kaukajärven avantosaunalla ja siitä uimasillakin.
Kolmas spesiaaliharrastus Honkasella on aina ollut musiikin kuuntelu. Hän on tuttu näky monenlaisissa roots-musiikkipippaloissa, ja vaikka siltä saralta rockabilly- ja psykobilly-siiven musakin maittaa, niin ennen kaikkea mies tunnustautuu country- ja blues-fanaatikoksi.
– RCA Finland (Roots & Country Association) syntyi tarpeeseen. Kukaan ei ole oikein erikoistunut tuomaan Amerikasta Suomeen tuollaisia roots-artisteja. Rockabilly-bändejä käy paljon, mutta tämä on eri juttu. Sama asia oli ollut mielessä useammallakin kaverilla, ja sitten homma tuli sopivasti puheeksi, Honkanen sanoo.
Telakalle ja Torveen
Yksi RCA:n perustajista on tamperelainen Atte Kellman, joka jo vanhalla kotiseudullaan Mikkelissä puuhaili keikkajärjestäjän paikalla. Oli siis kertynyt kokemusta musikanttien kanssa touhuamisesta, ja verkostoa piisasi.
Honkanen ja Kellman tapasivat ensimmäistä kertaa jokunen vuosi sitten amerikkalaisen kulttitapahtuman Muddy Rootsin eurooppalaisen version parissa Belgiassa. Kumpikin on vieraillut myös varsinaisessa Muddy Rootsissa. Joihinkin sittemmin Suomeen tuotuihin artisteihin kontakti on saatu juuri noissa bileissä.
Pirkanmaalla kolmas yhteisön kulmakivi on nokialainen Marko Leppänen. Hän kontaktoi paljon ison veden taakse, samoin RCA:n porilaisvahvistus Mikko Salomaa.
Noin puoli tusinaa päätä sisältävän yhdistyksen loput aktiivit ovat pääkaupunkiseudun ja Lahden suunnalta. Kukin porukasta talkoilee niiden askareiden parissa, jotka ovat itselle luontaisia. Omia verkostoja käytetään hyväksi niin voimakkaasti kuin mahdollista. Coloradolainen roots-spesialisti Elaine toimii yhteisön neuvonantajana Amerikassa.
– Atelle tulee keikkatarjouksia milloin mistäkin bändistä. Hän osaa puntaroida niitä sopivasti. Minä sitten järjestelen asioita Tampereella esimerkiksi tuonne Ravintola Telakalle päin. Se on koko Suomeakin ajatellen ihan parhaita paikkoja tällaisen musiikin esittämiseen, sanoo Honkanen, jota Kellman ja Leppänen nimittävät roots-musiikin käveleväksi tietopankiksi.
Toinen erittäin sopivaksi keikkamestaksi havaittu klubi on Lahdessa vuosikymmeniä toiminut legendaarinen Torvi. Myös esimerkiksi Kouvolaan ja Mikkeliin on buukattu esiintyjiä RCA:n voimin. Amerikasta Suomeen lennätetyille artisteille on pyritty yleensä hankkimaan kolme keikkaa. Helsinki ei RCA-kolmikon mukaan ole asukasmäärästään huolimatta otollinen paikka.
Yhteisön kantavia voimia ovat muun muassa Marko Leppänen (vas.), Atte
Kellman ja Juhana Honkanen.
Nostetta jo Suomessakin
RCA Finland on tähän mennessä tuonut Suomeen keikoille kymmenkunta ulkomaista muusikkoa ja bändiä. Viime aikoina muun muassa country-mies Sean K. Prestonin, tarinallisia country-folk-laulelmia akustisen kitaran säestyksellä esittävän Willie Tea Taylorin sekä rempseää vaihtoehto-bluegrassia Bullshit Brothers -bändinsä kanssa heläyttelevän Jayke Orvisin. Viimeksi mainittu mandoliinimaakari tiedetään myös muun muassa The Goddamn Gallows -bändin jäseneksi.
– Amerikassa ja monessa muussakin maassa alternative country on ollut pinnalla jo vuosia. Johnny Cashin viimeisten vuosien American Recordings -levyt vaikuttivat paljon. Punk- ja metallibändeissä soittaneet tyypit ovat yhtäkkiä siirtyneet paiskomaan roots-musaa, kun ovat oivaltaneet, että Hank Williams olikin kova jätkä, Kellman naurahtaa.
– Nostetta alkaa olla Suomessakin, ja järjestämämme keikat ovat osoittaneet, että väki tykkää erinäisistä roots-musan alalajeista. Osa kiertueista on mennyt taloudellisesti hyvin, osa heikommin. Nollatulosta aina tavoitellaan, ettei tarvitsisi itse ryhtyä maksumiehiksi. Yhdistyksenä kun toimitaan, niin mahdollinen ylijäämä sijoitetaan aina seuraavien esiintyjien hankkimiseen, Leppänen jatkaa.
Honkasen mukaan ainoa alan toimintaa rajoittava tekijä on raha. Täkäläisittäin oudolle jenkkiartistille ei ole helppoa myydä keikkoja, ja kiinteät kulut lentomatkoineen kaikkineen ovat joka tapauksessa jonkinlaiset.
– Seuraavaksi ovat tulossa Josh Windmiller ja The Sam Chase. Kumpikin ihan mies ja kitara -periaatteella. Outlaw countryn taituri C.A. Moorekin on jo kiinnitetty huhtikuulle kolmen keikan rundille, Honkanen kertoo.
Ulkomaanvieraiden lämmittelybändeiksi RCA hankkii tuoreita kotimaisia nimiä. Näitä on viime vuosina alkanutkin putkahdella tästä genrestä esiin ilahduttavissa määrin. Esimerkiksi Jayke Orvisin taannoisella klubirundilla tekivät lämppäreinä itseään tykö muun muassa kouvolalainen murhaballadeilla tunnelmoinut The Gallows Dance sekä jo kertaalleen telakalle jättäytynyt helsinkiläinen Sörnäinen.
Suomalaisia vaihtoehtoisemman linjan roots-bändejä pääsi kymmenkunta mukaan myös RCA Finlandin noin vuosi sitten julkaisemalle kokoelmakasetille.
