Pälkäneen sivistyslautakunta teki esityksensä kunnan kouluverkon muutoksista kokouksessaan 3.3.2020. Lautakunta esittää Harhalan koulua lakkautettavaksi kesällä 2020 sekä Aitoon ja Rautajärven kouluja lakkautettaviksi kesällä 2021.
Esityksessä on monia ongelmakohtia, jotka pakottavat kunnanvaltuutetut harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja ennen kuin valtuusto tekee asiassa päätöksen huhtikuun lopulla.
Paljon toivottua lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty. Esityslistan liitteenä olleita, lyhytsanaisia ennakkoarviointilomakkeita täytettäessä on jopa niin aktiivisesti suljettu silmät lapsivaikutuksilta, että kohtaan ”Kuntalaisvaikutukset / Terveys ja hyvinvointi” on näppäilty ruksi kohtaan ”ei ole vaikutuksia”.
On kuitenkin selvää, että jos esimerkiksi lähikouluunsa Aitoossa tähän asti kävelleet oppilaat siirtyvät kuljetettaviksi Kostian kouluun, ja nyt jo kuljetusoppilaina olevien matka-ajat pitenevät, sillä on vaikutusta heidän hyvinvointiinsa.
Olisi oikeus ja kohtuus, että päätöstä tekevät kunnanvaltuutetut olisivat tietoisia, minkä suuruisia taakkoja he ovat laskemassa nuorten kuntalaisten kannettavaksi kunnan menojen pienentämisen myötä.
Vaikka päättäjä katsoisi lapsille tulevan lisätaakan siedettäväksi, en ymmärrä miksi kouluratkaisujen haittavaikutuksista pitäisi kokonaan vaieta.
Toinen jo perinteisestikin vaiettu asia kunnan säästöpäätösten ennakkoarvioinneissa on se, että pyrkiessään pienentämään menojaan henkilöstöä vähentämällä kunta myös lisää kuntalaisten työttömyyttä, joka kerrannaisvaikutuksineen syö osan kunnan saavuttamasta säästöstä. Tai pitkällä aikavälillä ehkä jopa koko säästön.
Uutta ja kenties ainutkertaista ennakkoarviointien historiassa on se, että kun esim. Aitoon koulun tulevaisuuden vaihtoehtoja varten on lomakkeessa tila kolmelle eri vaihtoehdolle, vain yhden vaihtoehdon, oppilaiden Kostialle siirtämisen, vaikutukset on arvioitu. Koulun toiminnan jatkumista tai kunnan itäosien yhteisen Kukkian koulun muodostamista ei ole katsottu enää edes mainitsemisen arvoisiksi.
Ennakkoarvioinnin laatineita viranhaltijoita ei varsinaisesti voi syyttää tuosta vaihtoehdottomuudesta ja haittavaikutusten vähättelystä. Kunnanvaltuusto on viime syksynä hyväksynyt talousarvion ja lähivuosien taloussuunnitelman, joihin merkittyjä euromääriä on vaikea saavuttaa muuten kuin viranhaltijoiden nyt valmistelemalla rankalla ratkaisulla. Ja heidät on velvoitettu toimimaan nopeasti, mikä näkyy ennakkoarvioinnin puutteellisuutena.
Viranhaltijat ja sivistyslautakunnan enemmistö ovat nyt tarkastelleet kouluverkkoa sivistystoimelle osoitetun rahamäärän mukaisesti. Kunnanvaltuutettujen velvollisuutena on nyt pohtia ratkaisujen merkitystä koko kunnan strategian kannalta. Myös asettamansa taloudellisen raamin mielekkyys valtuuston pitää vielä kerran arvioida.
Kunnan strategisena tavoitteenahan on väkiluvun kasvattaminen tuhannella asukkaalla kymmenessä vuodessa. Maaseudun yleisestä tyhjenemisen trendistä huolimatta se ei ole mahdotonta täällä vetovoimaisen kaupunkiseudun kupeessa.
Tavoitteesta kiinni pitäminen edellyttää rohkeutta sijoittaa rahaa kunnan eri osien elinvoimaan, silläkin uhalla, että uusia asukkaita ja heidän myötään verotuloja ei tule niin nopeasti, että tuloveron korotukselta voitaisiin välttyä.
Valitettavasti verojen ylikorostunut pelko on Pälkäneellä ennenkin aiheuttanut ratkaisuja, jotka eivät ole parhaita mahdollisia yhteisen, pitkäaikaisen edun kannalta.
Jonkin verran täällä esiintyy myös ideologiaa, jonka mukaan kunnan toimintoja pitää periaatteestakin vähentää ja yksityistää. Se on lyhytnäköistä ajattelua, maailman parhaaksi osoittautuneen pohjoismaisen mallin purkamista. Kannattaa välttää sellaisen korjaamista, mikä ei ole rikki.
Kunnanvaltuutettuja yritetään saada hyväksymään nyt esitetty kouluverkkoratkaisu silläkin perusteella, että pitkään jatkunut epävarmuus koulujen tulevaisuudesta on saatava loppumaan.
Tuosta epävarmuudesta päästäisiin myös sillä, että kustannusten minimoinnin nimissä tehdyistä, yhä uudelleen toistuvista koulujen lakkautusesityksistä luovuttaisiin ja asetettaisiin oppilasmäärät, joiden täyttyessä kukin koulu saa jatkaa. Rautajärven osaltahan tuollainen päätös jo tehtiin kesällä 2018, mutta nyt sekin oltaisiin perumassa.
Toivon, että valtuutetut vielä pohtivat avoimesti eri kouluverkkoratkaisujen pitkäaikaisvaikutuksia. Kun pääosa esitetyistä muutoksista ajoittuisi kesään 2021, nyt on vielä aikaa ja syytä antaa valtuutetuille tuota pohdintaa varten perusteellisemmat selvitykset eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista lapsiin ja kunnan elinvoimaan.
Jyri Kankila
kunnanvaltuutettu (vihr)
