Hartauskirjoitus
”Puoliakaan en voi surustasi tietää..” laulaa Juha Tapio kappaleessa ”Kelpaat kelle vaan.” Näinhän se on. Emme aina tiedä, mitä vaikeita asioita lähimmäisemme käy läpi. Jos sydäntään hän meille raottaa, on hieman helpompi yrittää häntä ymmärtää, kuunnella ja lohduttaa. Joskus kuitenkin lohduttavat oikeat sanat katoavat mielestämme. Aina voimme kuitenkin lähimmäisemme Taivaallisen Isämme eteen huokauksin tuoda.
Jeesus ymmärtää meitä ja tietää meidän kipumme, surumme ja ilomme. Jeesus muistuttaa meitä, että meidän päämme kaikki hiuksetkin on laskettu (Luuk. 12:7). Hiuskarvakaan ei putoa päästämme Jumalan tietämättä. Eli kyllä Jumala tietää tilanteemme. Hän on meidän ylilääkärimme, joka tietää sydämemme ja ruumiimme vaivat. Onhan hän kerran luonut meidät, kutonut kokoon äitimme kohdussa. Ihmeellisesti on meidät tehty maan syvyyksissä. (Ps. 139: 13-16.)
Sairaus ja kipu tuovat pelkoa ja epätietoisuutta elämäämme. Ehkä kelaamme, olisimmeko jotenkin voineet välttää sairauden tai kivun omalla tekemisellämme tai tekemättä jättämisellä. ”..Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” (Gal. 6:7). Omilla elämämme valinnoilla olemme saattaneet vaikuttaa seuraamuksiin. Usein kuitenkin sairaus vain tulee riippumatta siitä mitä me teemme tai emme tee. Sairautemme ja terveytemme päivät ovat kuitenkin kaikki Jumalan vallassa. Kaikella on aikansa (Saarn. 3:1).
Jeesuksen viesti meille kaiken keskellä on ”älä pelkää”. Meillä on lupa rukoilla terveyttä ja terveitä päiviä. ”…Vanhurskaan rukous voi paljon kun se on harras”. (Jaak. 5: 16.) Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Profeetta Jesaja välitti hänelle viestin Jumalalta, että Hiskian pitäisi laittaa talonsa asiat kuntoon, koska hän ei paranisi vaan kuolisi. Tämän kuullessaan Hiskia rukoili elämälleen lisää päiviä ja sai elämälleen jatkoaikaa viisitoista vuotta. Jumala sanoi: ” Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja nähnyt kyyneleesi. Minä parannan sinut..” (2. Kun. 20: 1-5, Jes. 38.)
Verenvuotoa sairastava nainen oli kuluttanut lääkäreihin kaiken omaisuutensa, mutta ei parantunut vaivastaan, ennen kuin kosketus Jeesuksen viitan tupsuun paransi hänet heti. Jeesuksesta virtasi terveys. (Luuk. 8: 43-48.) Toiset paranivat Jeesuksen kosketuksesta, toiset paranivat hänen sanastaan. Tänäänkin Jeesus on voimallinen parantamaan.
Emme me ymmärrä, miksei Jumala kaikkia paranna ja sallii sairautta. Ehkä vauhtisokeus on vallannut meidät, ja sairaus ja ongelmat ovat Jumalan tapa joissain tapauksissa hillitä meidän vauhtiamme ja pysäyttää meidät ja ajatuksemme tärkeimpien asioiden äärelle. Ehkä vaikeudet ja sairaudet pehmentävät meitä ja ymmärrämme paremmin myös lähimmäisiämme. Jobin mukaan meidän pitäisi ottaa Jumalan kädestä paitsi hyvää, myös huonoja päiviä ja kiittää Jumalan nimeä (Job 2:10).
Suuri voitto on, kun tyydymme nöyrin sydämin rukoilemaan Herraamme edessä Isä Meidän – rukouksen mukaan ”tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa” mitä se sitten tuokin tullessaan. Jeesus tietää, mitä on ahdistus, suru ja kärsimys. Onhan hän ihmisenä maan päällä vaeltanut ja kuollut ristillä meidän syntiemme tähden. Hän on kipujen mies ja sairauden tuttava (Jes. 53: 3-5). Hän tietää, mitä ihminen läpikäy ja itkee rinnallamme. Ei Hän jätä meitä yksin. Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemisen kautta meillä on mahdollisuus kerran päästä paikkaan ihanaan: Taivaaseen, jossa ei ole sairautta, ei surua, ei tuskaa, ei parkua eikä kipua. Jumala itse pyyhkii kaikki kyyneleet meidän silmistämme. (Ilm. 21:4.) ”Jeesus, anna meille meidän syntimme anteeksi ja anna meille puhdas sydän, että kerran pääsemme sinne taivaan kotiin Sinun luoksesi. ”
Mira Weck-Heinonen
Pälkäneen helluntaiseurakunta
