Sadan päivän ihmeestä alettiin puhua rauhan tultua keväällä 1940. Talvisota nimenä tuli viralliseenkin käyttöön jatkosodan alettua kesällä 1941. ”Talvisodan henki” -käsitteenä on peräisin noilta ajoilta. Viime vuosikymmeninä sanontaa on käytetty paljon aika keveinkin perustein ja jopa sopimattomissa yhteyksissä. Nyt tämä koko maailmaa ja samalla Suomea kohdannut koronakriisi ja taistelu yhteistä suurta vaaraa vastaan antaa mielestäni oikeutuksen puhua suomalaisten kokemasta talvisodan hengestä. Keskuudessamme elää vielä paljon ihmisiä, jotka kaikkein konkreettisimmin ovat kokeneet tämän yhteishengen merkityksen sotiemme raskaina aikoina.
Muita väheksymättä Suomen sotavuosien johtajista ovat jääneet mieliin ja historianlehdille erityisesti presidentti Risto Ryti ja ulkoministeri Väinö Tanner, jotka itseään säästämättä uhrasivat voimansa isänmaan puolesta. Marsalkka C. G. E. Mannerheim on Suomen historiassa oma lukunsa.
Koronaviruksesta johtuva maailman laajuinen kriisi on täysin poikkeuksellinen. Yhtäkkiä ollaan etsimässä ratkaisuja suuren tuntemattoman uhan keskellä. Pääministeri Sanna Marin ja hänen hallituksensa ovat jo ehtineet antaa vakuuttavan näytön asioihin paneutumisesta ja niiden ripeästä hoitamisesta. Tällaista kriisiä Suomi ei ole kokenut sitten raskaitten sotavuosien. Pääministerin ohella on syytä mainita erikseen ainakin ministerit Kaisa Kulmuni, Krista Kiuru, Maria Ohisalo, Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen. Toiminta on määrätietoista ja tiedotus selkeätä. Eduskunta on ollut ratkaisuissaan yksimielinen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on omalta osaltaan tukenut Marinin hallituksen toimia kriisin lievittämiseksi ja voittamiseksi.
Hädässä autetaan
Pälkäneelle perustettiin vapaapalokunta vuonna 1883 yhtenä varhaisimpien maalaispalokuntien suuressa joukossa. Kaarle Sulamaan kirjoittamassa Onkkaalan VPK:n 125-vuotishistoriikissa (2008) kerrotaan keväällä 1944 sattuneesta Turvan talon palosta. Se lienee suurin Onkkaalan VPK:n historian aikana sattuneista tulipaloista. Palopaikan naapurissa asunut palopäällikkö Ville Turvanen oli rintamalla samoin kuin suuri osa muistakin VPK:n miehistä.
Lähistöllä asuneen Kaisa Mustalan aikaisemmasta haastattelusta on osia mukana historiikissa: ”Muistan kun Turvasen emäntä toi Anttia ja Maijaa meille, he kun olivat pieniä. Minähän olin siellä tietysti tulipalossa mukana. Turvan yläkerrassa olimme heittelemässä tavaroita alas. Sitten tuli poliisi Kanninen ja määräsi kaikki ylhäältä pois, sillä katto alkoi romahtaa.”
Paloa sammuttamassa ollut Vieno Kyttälä – Onkkaalan VPK:n talvisodassa kaatuneen Reino Kyttälän leski – muistaa yön tapahtumista seuraavaa: ”Minä menin mäkeä ylös tulipaloa sammuttamaan, kun joku huusi Matkustajakodin ikkunasta: Tartteeko sinne mennä? – Tietysti tarttee, huusin minä ja jatkoin matkaani.
Pälkäne on valtakunnallisen Nälkäpäivä-keräyksen alkukoti. Varoja kerätään vuosittain Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Näin ollaan apuna aina silloin, kun hätä on suurin. Nälkäpäivä-keräys ja vapaaehtoinen palokuntatyö ovat läheistä sukua toisilleen.
Marjatiloille apua
Monet tuntevat Pälkäneen nykyisin perunoistaan, marjoistaan, leivästään ja viineistään. Nyt tämä pandemia on aiheuttamassa suuria vaikeuksia marjanviljelijöille. Perunan- ja viljanviljely pitkälle koneellistuneina saataneen vietyä läpi melko vähäisin ongelmin, mutta tuhansista käsipareista täysin riippuvainen marjantuotanto on todella suurissa ongelmissa. Jos ulkomaiset työntekijät eivät maahan voi tulla, eikä kotimaasta löydy työvoimaa, onko mitään tehtävissä?
Voisiko kysymykseen tulla operaatio ”Marjat maasta”? Suomi on yhdistysten luvattu maa. Yhdistyksillä on normaaliaikoina ja varmaan tämän kriisin jälkeen vielä enemmän rahantarvetta. Voitaisiinko kunnan toimesta koota kaikki mahdolliset yhdistysten ja yhteisöjen edustajat keskustelemaan marjantuottajien kanssa tästä uhkaavasta ongelmasta ja sen torjumisesta? Mieleeni tulevat esimerkiksi urheiluseurat, partioliike, reserviläiset, laulukuorot, metsästysseurat, seurakunta, maatalouskerhot ja kaikki muut mahdolliset porukat. Lähinaapuri Valkeakoski saattaisi yhdistyksineen olla hyvä yhteistyökumppani. Hyvää suunnittelua ja johtamista tällainen operaatio vaatii. Varmaan on jo kiirekin.
On ounasteltavissa, että koronakriisi kieltoineen ja ainakin matkustusrajoitukset jatkuvat pitkälti kesään. Kukaan ei voi tietää. Presidentti neuvoi pitämään yllä fyysistä etäisyyttä, mutta henkistä läheisyyttä. Pääministerimme sanoi samana iltana rohkaisevasti, että kyllä me tästäkin selviämme. Niin minäkin uskon.
Ohjeita ja määräyksiä noudattaen, positiivisella mielellä.
Vanha kesäpälkäneläinen
