Lahdentiellä sattui Kangasalan Lentolan rampin ja Pälkäneen Hämeenlinnantien risteyksen välillä vuosina 2007–2011 vajaa 30 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi neljä henkilöä ja loukkaantui 34 ihmistä.
– Se on yksi niitä teitä, joissa sattuu kuolonkolareita. Eli jos ajatellaan nollavisiota, jossa kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti, niin eihän tie sen mukainen ole, liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka Ely-keskuksesta sanoo.
Vakaville onnettomuuksille on Kelkan mukaan yleisestikin keskimääräistä suurempi riski maaseudun yksikaistaisilla valtateillä, joissa ajonopeudet ovat 80–100 kilometriä tunnissa. Kuten Lahdentiellä, riskiä nostaa ajokaistojen välisen kaiteen puuttuminen eli korkea kohtaamisonnettomuuden riski. Myös runsaslukuiset liittymät – erityisesti muut kuin eritasoliittymät – näkyvät niin onnettomuusriskissä kuin kolaritilastoissakin.
Yli puolet henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista viime vuosina on tapahtunut perjantain ja sunnuntain välillä. Tilastoon vaikuttavat meno- ja paluuliikenteen lisäksi nuoret kuljettajat, jotka näkyvät onnettomuustilastoissa erityisesti viikonloppuisin.
Liikkuvan poliisin mukaan Lahdentiellä sattuu ja tapahtuu paljon, mistä kertoo myös tien ottaminen kameravalvonnan piiriin. Pahimmasta päästä tieosuus ei onnettomuusvertailussa kuitenkaan ole.
Ely-keskus on tuleville vuosille laatimassaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa jo pitkään tuonut esiin tarpeen muun muassa paikoittaiselle ohituskaistojen rakentamiselle ja liittymien määrän karsimiselle Laitikkalan ja Huutijärven välillä. Hankkeen rahoitus on kuitenkin toistuvasti siirtynyt.
Alkusyksystä sattui paljon
Vakavien onnettomuuksien määrä on pieni verrattuna Lahdentiellä ajettavien kolareiden kokonaismäärään. Poliisille on tänä vuonna tullut liikenneonnettomuuteen liittyviä tehtäviä Lahdentielle Kangasalla nelisenkymmentä ja Pälkäneellä parikymmentä.
Alkusyksy on tänä vuonna ollut onnettomuusherkkää aikaa: poliisin tilastoihin on kirjautunut eniten tieliikenneonnettomuuksia tammikuun lisäksi syys- ja lokakuussa. Poliisin mukaan mitään selkeää syytä onnettomuuksien kasautumiselle ei kuitenkaan ole, vaan niitä on sattunut eri vuorokauden aikoina, eri kohdissa ja eri syistä. Mukana on niin risteystörmäyksiä kuin peräänajoja ja tieltä suistumisiakin.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on poliisin tiedossa kaksi – samoin kolareita, joihin liittyi rattijuopumusepäily.
Vakavien onnettomuuksien osalta synkimmät kuukaudet ovat viime vuosina olleet heinäkuu ja joulukuu.
