Järvisätkimen (Ranunculus peltatus) massaesiintymät tänä kevätkesänä ovat saaneet ihmiset kyselemään syytä ilmiön esiintymiseen, kuten Tuomo Kuitusen kirjoituksessa Sydiksen äskeisessä numerossa (17.6.20) tapahtui. Kukkialla oli takavuosina tiheään noita järvisätkimen runsaita esiintymisiä, mistä järvi lienee saanut nimensäkin.
Luonnonkasveille on ominaista, että kasvukaudella kehittyvät siemenet eivät automaattisesti kaikki idä seuraavana kasvukautena, vaan osa siirtyy kasvualustaan niin sanottuun siemenpankkiin odottamaan tulevia kasvukausia. Mikä osa siemensadosta itää nyt, mikä seuraavana vuonna ja osa ehkä vasta vuosien kuluttua.
Järvisätkin on juuri tällainen laji. Prosentuaaliset osuudet eri itämisvuosille vaihtelevat riippuen useasta tekijästä kasvupaikalla ja siemenen vuotuisesta laadusta. Kun on kysymys vesikasvista, joka paikoin voi kasvaa syvässäkin vedessä, ovat sen siemenet kypsyessään riippuvaisia tuulen ja aallokon suunnasta, mihin kohtaan järven pohjassa ne asettuvat. Siementen kasautuminen eri vuosina eri paikkoihin siemenpankiksi johtaa siihen, että itämisvuorossa olevat siemenet eivät perättäisinä vuosina kasva välttämättä samoilla paikoilla.
Tein äskettäin kierroksen Kukkialla. Selkävesillä ei ollut massaesiintymisiä, kuten joskus 1970-luvulla, mutta yksittäisiä yksilöitä rannoilta löytyi sieltäkin. Järvisätkin kasvaa ja kukkii joinakin vuosina syvässäkin vedessä. Niinpä Länsi-Kukkialla se on silloin tavattavissa jopa 4 metrissä kukkivana, Haltianselällä jopa 5 metrissä.
Järvisätkimen pituuskasvun nopeus saattaa olla peräti putkilokasvien Suomen ennätys: viikossa sen varsi kasvaa 4 metrin syvyydestä pintaan. Haraamalla on todettu järvisätkimen muodostavan vihreää pohjamattoa vielä 7 metrissä. Onkin todennäköistä, että sen vahvojen pohjaniittyjen kehittyminen jo edellisenä syksynä edistää massakukintojen syntyä, ainakin syvillä kasvupaikoilla. Myös pohjan laadussa kevyt liejukerros on silloin eduksi. Hyvät kasvuolosuhteet seuraavana kesänä eivät siis välttämättä yksistään ratkaise kasvun intensiteetttiä, mutta näyttää selvältä, että veden lämpötilan nopea nousu tavallista korkeammaksi vaikuttaa niin vahvasti myös siementen vanhempiin vuosikertoihin, että nekin alkavat nyt itää ja seuraa massaesiintyminen ja –kukinta. Järvisätkimen siemenpankki siis räjähtää kukkaan!
Urho Mäkirinta
