Mitä jos… – poimintoja Kangasalan haudatuista ja ikuisuusprojekteiksi muuttuneista suunnitelmista vuosikymmenten varrella

Suunnitelma jos toinenkin on laadittu Kangasalla kunnan ja kaupungin kehittämiseksi vuosien varrella. Aina kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan.

Kangasala on Kangasala, hyvässä ja pahassa. Mutta miltä kaupunki mahtaisi näyttää, jos osa vuosien varrella tehdyistö suunnitelmista olisikin toteutunut aiemmin tai tyystin eri tavalla kuin lopulta kävi?

Poimimme muutamia mielenkiintoisia  tapauksia vuosien varrelta. Jossittele itse loput..!

 

2000-luku

Uimahalli tai terveyskeskus Pikkolaan?

Uimahalli Pikkolaan? Tai terveyskeskus? Molempia on pohdittu 2000-luvulla, ja molemmilla ratkaisuilla olisi varmasti ollut valtava vaikutus keskusta-alueen kehitykseen. Vuonna 2009 valmistuneen uimahallin rakentaminen Pikkolaan oli lopulta vain yhden äänen päässä dramaattisessa valtuustoäänestyksessä.

Keskusterveysaseman siirto Pikkolaan puolestaan osoittautui selvittelyn jälkeen liian kalliiksi hankalaksi arvioituun maaperään. Asuinrakentamiselle Herttualassa vapauttavaa hanketta siirrettiin ensin varovasti eteenpäin loppuvuonna 2013, mutta lopulta mammuttiprojekti päätettiin jättää kokonaan toteuttamatta.

Myös suunnitellun liikuntapuiston osaksi mietitty tekonurmikenttä katsomoineen ja jäähallin tuomine synergiaetuineen oli 2000-luvulla pitkään luonnosteltuna Pikkolan alueelle.

Paikalle siirtyivät lopulta Tredu, parkkialue ja kukkaniitty; tekonurmi löysi vuosien jälkeen itsensä Suoramalta.

 

Kyötikkälään iso koulu ja liikuntahalli?

Alkuvuodesta 2013 Kyötikkälän yhtenäiskoulun toteutuminen eteni vielä myötätuulessa.

Kyötikkälän urheilukentän lähistölle olevalle peltoaukiolle oltiin suunnittelemassa kaikki peruskoulun luokka-asteet kattavaa noin 500–750 oppilaan yhtenäiskoulua, jonka yhteyteen oltiin varautumassa rakentamaan myös päiväkoti. Lisäksi kaavailuissa oli suurehko liikuntahalli, jonka toivottiin olevan ”riittävän suuri”, ainakin kansalliset mitat hyvin täyttävä halli.

Suoraman ja Vatialan koulun oppilasmäärää tasaavan koulun tueksi rakentuva asuinalue ajateltiin koostuvan rivitalo- ja omakotitaloasunnoista, ja sen halki kulkisi Kyötikkäläntien suuntaisesti turvallinen kävelytie aina Asemantielle asti. Koirakentälle olisi tiedossa siirto kauemmas, mutta palstaviljelylle arveltiin löytyvän paikka lähistöltä.

Loppuvuodesta 2013 kunta painoi suunnitelmien kanssa jarrua. Ely-keskus ei ollut lämmennyt suunnitelmille, ja heikentyneeseen taloustilanteeseen ajautunutta kuntaa alkoi hirvittää Lamminrahkan kalliin koulun rakentamisen lähestyminen.

Asemantien varren nykyiset asukkaat voisivat olla näkemyksestä eri mieltä, mutta pidettiinpä kouluhanketta paikoin jopa vain keppihevosena uuden liikuntahallin rakentamiselle.

Vatialan ja Ruutanan välisen tieyhteyden toteuttamista kouluhankkeen kuoppaaminen ei tuonut ainakaan lähemmäs.

 

1980-luku

Kauppakeskus paloaseman kupeeseen?

K-ryhmän isoa kauppaa soviteltiin vielä 2000-luvun puolellakin paloaseman läheisyyteen Kaarina Maununtyttären tien ja Lahdentien tuntumaan. Taustalla olivat silloisen K-Kesäpäivän käyminen ahtaaksi ja aiemmin mönkään menneet kauppakeskussuunnitelmat ydinkeskustassa.

Hankkeen juuret ulottuivat kuitenkin jo 1980- ja -90-lukujen taitteeseen, jolloin kauppakeskusta kehiteltiin ydinkeskustassa erillisen työryhmän voimin. Johtavien poliitikkojen ja maanomistajien suunnitelmat olivat edenneet tuolloin luonnoksiksi ja kaavan muuttamiseen asti, mutta lopulta muun muassa laman myötävaikutuksella päädyttiin vain kaupan laajentamiseen. Myöhempinä vuosina K-ketjulle saatiin järjesteltyä paikka nykyisiltä sijoiltaan, ja Kesäpäivän tontti otettiin muuhun käyttöön.

Vuonna 2020 kaupan laajenemissuunnitelmien etenemistä keskustassa on odoteltu kiihkeästi. 1980-luvulla esiin noussut ajatus kauppahallista torin kupeeseen puhuttaa edelleen, ja suunnitelmia sen toteuttamisesta lähivuosina on vilauteltu julkisuuteen vielä aivan hiljattain.

 

1960-luku

Lahdentie Kirkkojärven toiselta puolelta?

On sitä visioitu ennenkin. Parkkihalli keskusta-alueelle toteutui 2010-luvun loppumetreillä, mutta toteutuminen vaati pitkän kypsyttelyn. Ensimmäisiä kertoja ajatusta maanalaisesta pysäköintialueesta maisteltiin 1960-luvulla, jolloin sopivana paikkana pidettiin keskustakorttelin keskellä olevaa kaatopaikkaa – kivenheiton päässä parkkitalon nykysijainnista.

Edelleen 2020-luvulla työstövaiheessa oleva Vatialan ja Ruutanan välinen tieyhteys löytyy jo 1960-luvun aikaisista Kangasalan kaavoista. Kunnan länsiosien rakentumiseen ja palveluihin tien toteutumisella olisi ollut merkittävä vaikutus – ja olisi luultavasti edelleenkin. Tien tekemiseen on aina ollut runsaasti tahtoa, mutta tosipaikan tullen on löytynyt vähän rahaa ja paljon syitä hankkeen siirtämiseksi.

Entä voisiko kehittämisen kannalta hankalan muotoiseksi koetun keskusta-alueen tilanne olla toisenlainen?

Kyllä, jos Lahdentien linjaus olisi aikoinaan tehty toisin. Keskusta-alueelle jäivät käteen nykyiset kehityskortit, kun valtatie 12 vedettiin Kirkkojärven ja keskustan väliin. Ennen tätä ehdittiin olla sitäkin mieltä, että valtatien tulisi kulkea Kirkkojärven eteläpuolelta. Lahdentien linjausta muuttanut ratkaisu on sittemmin vaikuttanut olennaisesti keskusta-alueen ja jopa koko nauhataajaman muovautumiseen.

Yli 50 vuotta sitten kunnan esittämä toive nelikaistaisen valtatien saamisesta keskustan kohdalle matelee yhä hiljalleen eteenpäin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?