”Vähäinen on Luopioisten kirkon käyttöaste, harvoin kirkossa suoritetaan kaste” – Jukka Ollikkala riimitteli seurakunnan kiinteistösuunnitelmista

Luopumalla osasta kiinteistöistään

seurakunta pääsee eroon taloutta kiristävistä vöistään.

Säästöpaineet ovat kovat,

luopumislistalla seurakuntatalot, leirikeskus ja Aitoon pysäkki ovat.

 

Aitoon Pysäkki toimii konttorissa Säästöpankilta ostetussa,

maksamista on seurakunnan lainassa nostetussa.

Myyntiin Aitoon pysäkki päätyy,

Pälkänevesi vasta tammikuussa kokonaan jäätyy.

 

Vähäinen on Luopioisten kirkon käyttöaste,

harvoin kirkossa suoritetaan kaste.

Pienempi on Pälkäneen kirkkoon verrattuna maalämpöön investointi,

erilainen myös urkujen sointi.

 

Luopioisten seurakuntatalossa seurakunnan iltatoimintaa ei ole juurikaan,

auttaako seurakunnan talousahdinkoon kulukuurikaan?

On myös uutista iloista:

Seurakunta voi käyttää osaa Luopioisten seurakuntakeskuksen tiloista.

Tämä tapahtuu, kun talo saadaan myytyä,

koko talosta luopumiseen ei tarvitse tyytyä.

 

Pälkäneen kirkkoa käytetään vihkimisiin lauantaisin,

lämpötilan viikolla alhaalla olla antaisin,

Pälkäneen kirkkoa varten suunnitelma sorvataan:

Sähkölämmitys maalämmöllä korvataan.

Kirkon korjaukset on lainarahalla rahoitettava,

ei tämän takia ole mieltä pahoitettava.

 

Pälkäneen pappilan käyttöaste on suuri,

vielä pystyssä on rauniokirkon muuri.

Asunto voidaan työ- ja kokoontumistiloiksi muuttaa tulevaisuudessa,

seurakunnan on tultava toimeen tulojen vaisuudessa.

 

Pälkäneen Seurakuntatalo on rakennuksista heikkokuntoisin,

ilman kopiokonehuijausta taseet olisivat aivan toisin.

Seurakuntatalo on olohuone kynnyksen matalan,

kopiokonehuijarit tekivät tempun katalan.

 

Heti kun mahdollista, Pälkäneen seurakuntatalo voidaan purkaa,

tärkeän kokoontumispaikan menettämistä surkaa.

Korvaavien tilojen löytäminen on vaikeinta,

seurakuntatalosta luopuminen haikeinta.

 

Seitsyen leirikeskusta käytetään pääosin kesällä,

silloin pääskyset poikasiaan ruokkivat pesällä.

Leirikeskukseen hankittiin lämminvesivaraaja,

pälkäneläisillä ratsutiloilla juoksee lämminveriravaaja.

 

Leirikeskusta käyttää vuosittain 25 vuokraajaa ulkopuolista,

näin hieman helpotetaan seurakuntaa taloushuolista.

Vuodessa järjestetään 14 leiriä lasten,

seurakunta painii taloushuolia vasten.

 

Kun leirejä on kaksi vuodessa, leirikeskus myydään viimeistään,

runoilija ei koskaan luovu riimeistään.

Myynnin jälkeen leiripalvelut muualta ostetaan,

näin kirjanpidon taseita nostetaan.

 

Jukka Ollikkala