Pälkäne tavoitteli positiivista muuttoliikettä ja verokertymää, ja käynnisti Roholan asuinalueen kaavoituksen kuntakeskuksessa kymmenisen vuotta sitten. Syksyllä 2012 kunnanhallitus asetti hankkeen ohjausryhmän: kaavoittaja Väisänen, kehittämispäällikkö Mattila, aluearkkitehti Kuisma, kunnanjohtaja Arasalo, valtuuston puheenjohtaja Urkko ja hallituksen puheenjohtaja Mikkola. Samanaikaisesti oli päättymässä kuntavaalin ehdokasasettelu, jossa Mikkola ei asettunutkaan ehdolle. Vuodesta 2013 Mikkola edusti ryhmässä siten vain itseään. Kunnanjohtaja Arasalo eläköityi joulukuussa 2014, ja sen jälkeen hänkin oli ryhmässä kuntalaisena, ilman virkavastuuta. Ohjausryhmä ei ole kuntalain mukaan toimielin vaan asettajansa työkalu. Tiedossa ei ole, miten hallituksen puheenjohtaja Laesterä ryhmää ohjeisti ja valvoi, ryhmän perustamispäätös on vain nimilista ilman tehtäväkuvausta.
Vuonna 2015 ohjausryhmä kirjasi muistioonsa Roholan rakennettavuusselvityksessä ilmenneet ongelmat. Kaiken järjen mukaan kunnanhallituksen olisi pitänyt saada tuo muistio. Saiko? Joulukuussa 2016 kaava, ja sen myötä maa-alueen ostaminen yksityisiltä vahvistettiin valtuustossa. Peltomaan hintaan verraten myyjät saivat maasta yli kaksinkertaisen hinnan, ja valita 200 tontista 30 prosenttia. Lisäksi kunta rakentaa kunnallistekniikan kustannuksellaan koko alueelle. Rakentaminen toteutettaisiin kolmessa vaiheessa.
Keväällä 2017 kunta osti vielä tonttimaaksi ex-kuntapoliitikko Rönniltä 0,86 hehtaarin määräalan 57 340 eurolla. Valtuusto keskusteli kaupasta kiivaasti: puheenjohtaja Urkko puolusti kauppaa kunnan velvollisuutena. Kunnanjohtaja Koivisto perusteli korkeaa ostohintaa sillä, että pienmaanomistajalle ei jää tontteja myytäviksi. Valtuutettu Ahlqvist pelkäsi kunnan joutuvan vuokraamaan määräalan, jos sitä ei osteta. Valtuutetut Ailio ja Pohjanperä pitivät hintaa tolkuttomana. Mutta kauppa tehtiin. Vertailuna joutomaan hinta on 0,5 senttiä neliömetriltä eli 50 euroa hehtaarilta.
Joulukuussa 2017 tieto Roholan maaperäongelmasta tavoitti valtuuston, joka päätti tilata maaperätutkimuksen. Tutkimuksesta ilmeni tarve paaluttaa osa tonteista 17 metrin syvyyteen. Kunnallistekniikan rakentaminen alkoi kesällä 2018, mutta pian ilmeni ongelmia Juhanintiellä; urakoitsijan koneet kirjaimellisesti upposivat liejuun. Kunta päätti muuttaa Juhanintien linjausta, ja osti siksi Juhani Hiissalta kaksi tonttia hiukan tingittyyn yhteishintaan 43 168 euroa, ja samanaikaisesti kunta myi 40 tonttiaan maanomistajien armollisella luvalla puoleen hintaan. Muita tonttikauppoja Roholassa ei ole tehty.
Vaihe kaksi alkaa vuonna 2023. Kunta on käyttänyt Roholaan yli neljä miljoonaa euroa, halvin ratkaisu voi olla yksityisten tonttien osto, vaikka alkuperäisellä 20 euron neliöhinnalla eli yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Rohola-hankkeen hinnaksi tulisi näin kuusi miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle tulee paljon kalliimmaksi.
Paavo Mustonen
Rautajärvi, Pälkäne
Kommentointi on suljettu.