Pakkoruotsi on mielestämme vanhanaikainen nykymaailmassa. Pakkoruotsin idea oli alun perin luoda yhteyksiä länteen kylmän sodan aikana. Nykyään ei ole kylmää sotaa, ja englanti on tärkeämpi ja ymmärretympi kieli kuin koskaan. Suomenkieliset eivät tarvitse ruotsin kieltä, elleivät elä paikkakunnalla, jossa on enemmistö ruotsia puhuvia, mutta sekin palvelullisista syistä.
Olisi järkevämpää jättää ruotsi valinnaiseksi ja opettaa yleisempää kieltä, kuten saksaa tai espanjaa, joita käytetään useammassa kuin kahdessa pienessä maassa. Suomi on ainut maa, jossa 95 % opettelee 5 %:n takia kieltä, vaikka ruotsinkielisistä suomalaisista noin puolet puhuu suomea lähes täydellisesti verrattuna suomalaisiin, joista harva osaa puhua ruotsia tyydyttävästi.
Opetuksen pitäisi olla puolueetonta, mutta Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue puskee pakkoruotsia hallituksesta eroamisen uhalla, täten vääntäen hallituspuolueiden kättä. Nykyinen hallitus suunnitteli ruotsia pistettäväksi uudelleen pakolliseksi yo-kirjoitettavaksi, vaikka ruotsin kielen asema Suomessa laskee vuosi vuodelta ja muiden vähemmistökielten asema nousee. Noin kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa päästä eroon pakkoruotsista. Lisäksi jopa 40 % suomenruotsalaisista haluaisi pakkoruotsin pois koulutuksesta.
Hyötyjä pakkoruotsista on se, että ruotsin osaaminen auttaa työnhaussa ja saattaa olla ehtona tietyille työpaikoille. Tosin vaikka ruotsi on ollut pakollista 1960-luvulta alkaen, noin puolet suomenkielisistä arvioi ruotsin taitonsa välttäväksi tai kokonaan puuttuvaksi.
Lähteet: Yle, Helsingin Sanomat.
Topi Hakonen, Luka Kääriäinen, Roope Pirilä
