Professori Pertti Haapala otti luentonsa esimerkiksi tutun aiheen: oman lomasaarensa Kukkialla. Se oli hänen mukaansa vain kivikasa keskellä järveä, kunnes historia tarrasi siihen ja muutti sen koko kansan yhteisen muistin osaksi. Kun saareen rantautuivat kesällä 1914 sotaa pakoon Sulo ja Hella Vuolijoki sekä Eino Leino, alkoi saari siirtyä osaksi kulttuurihistoriaa. Leino kirjoitti siellä kokoelmansa Elämän koreus -runot, ja Hella kertoi saarikesästä muistelmissaan. Vaikka Hellan muisti tunnetusti oli varsin valikoiva ja värittävä, hänen tulkintansa jäi elämään. Sittemmin muistelmien kuvasto kajavista, sunnuntaiaamuista kahvin jälkeen ja tuulessa keinuvista päivänkakkaroista on innoittanut muitakin kirjoittajia ikään kuin jatkamaan kertomusta.
Sillä kuten Pertti Haapalan Muodonmuutoksia ry:n luentosarjassa Kerrostumat kokemus, muisti ja kerronta muodostavat historiallisen tiedon kerrokset, niin seilasi Kukkian kivikasa aina Hollywoodiin saakka, filmattiinhan siellä Hella Vuolijoen tarina Juurakon Huldasta. Väitetään, että saaren nimetön piikatyttö oli ollut Hellan mielessä Huldaa kirjoittaessaan.
Historia muodostuu
tiedon kerrostumista
Pertti Haapala on paitsi Kukkian kesäasukas myös Tampereen yliopiston historian professori ja Suomen akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön johtaja. Hänen luentonsa Kokemus, muisti ja kerronta – historiallisen tiedon kerrokset järjestettiin Mikkolan Navetan luentosalissa ja virtuaalisesti osana Muodonmuutoksia ry:n Elämän verkostot tapahtumakokonaisuutta sekä kerrostumat luentosarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Pälkäneen kunnan ja Valkeakoski-opiston kanssa. Luennossaan Haapala käsitteli teoreettisesti ja esimerkein sitä, miten menneisyys ja tieto siitä ovat kerrostuneet. Keskeinen kysymys kuuluu: miksi historia muuttuu, vaikka menneisyys ei muutu?
Yleinen väärinkäsitys on Haapalan mukaan ajatus, jonka mukaan historia on ihmiskunnan muisti. Todellisuudessa kaikki historia on koettua, kokemuksen historiaa. Kokemukset muistetaan ja muistot kerrotaan. Ei siis ole yhtä historiaa, on monta tiedon kerrosta. Kokemusta on monenlaista. Se kertoo ihmisen suhteesta ympäristöönsä. Välitön kokemus on meille tuttu, vaikkapa reaktio kipuun, tai viha, rakkaus. Yksilön kokemuksista kertyy hänen tapansa olla ja elää. Kokemus on sekä yksilöllinen että kollektiivinen, sillä se on aina sosiaalista vuorovaikutusta. Tekomme pohjaavat kokemuksiimme, niiden avulla jäsennämme maailmaa ja omaa osaamme siinä. Muisti perustuu kokemukseen. Sekin voi olla yksilöllistä tai kollektiivista. Muisti muuttuu, kun maailma muuttuu. Historia muodostuu yhteisestä muistista, mutta kenen muistista?
Kertomus on
esitys menneestä
Lähemmäksi käsitettä historia pääsemme sanan kertomus avulla, sillä kertomus on esitys menneestä. Kertomus ikään kuin selittää ilmiöitä, tekee tapahtumat ymmärrettäviksi. Historia on siis kertomus siitä, mitä tapahtui. Tämä kertomus ei ole välttämättä totta, mutta se kertoo todellisuudesta, todellisista tapahtumista. Koska kokemukset samasta tapahtumasta voivat olla erilaisia, on myös monenlaista historiaa. Historia jäsentää menneisyyttä, auttaa elämään sen kanssa.
Historia elää ja voi hyvin
Historioitsijat eri aikoina ovat selittäneet menneisyyden tapahtumia omista lähtökohdistaan ja omien tarkoitusperiensä ajamiseksi. Tieteellisen tutkimuksen menetelmien edistyessä kertomus menneisyydestä tarkentuu. Pieni Ruotsi kirjoitti 1600-luvulla itselleen mahtavan menneisyyden, joka vilisi mytologian hämärään häipyviä kuninkaita. Suomen kansallisuusaatteen viritessä myös meille haluttiin kirjoittaa komea menneisyys. Kertomukset pyrkivät myös muuttumaan historiaksi, erimerkkinä Väinö Linnan Tuntematon sotilas, joka tosiasiassa on vain kertomus fiktiivisistä miehistä sodassa. Monen mielessä tämä kertomus on kuitenkin likipitäen totta, historiaa. Joka kerta, kun joku tarttuu Linnan romaaniin tai katsoo sen filmatisointeja televisiosta, likipitäen-historia saa tuulta purjeisiinsa.
Muodonmuutoksia ry:n kerrostumateema jatkuu tulevana kesänä Mikkolan pihapiirissä Kerrostumat-taidenäyttelynä, Elämän verkostot.
Päivi Loukamo
