Keskustelu kunnan taloudesta on vaalienkin yhteydessä jumittunut kysymykseen mistä säästetään ja mistä ei, kun toivoisi keskusteltavan strategisista päätöksistä. Pälkäneen kunnan talouden tasapainottaminen juustohöylällä on tiensä päässä. Jos edelleen pidetään kaikki toiminnot ja tehtävät käynnissä ja leikataan kaikista, saadaan aikaan vain kurjistumista. On mietittävä, mitä tehtäviä kunta jatkossa hoitaa ja mitä resurssien puutteessa ei.
Juuri nyt olisi oikea aika perata ja uudistaa kunnan toiminta perin pohjin, kun uuden kunnanjohtajan aloitus ja todennäköisesti tuleva maakuntapohjainen sote-ratkaisu tarjoavat siihen luontevan katkon. Sote-muutoksen myötä myös kunnan budjetti menee uusiksi. Samalla tulee valittavaksi tehtävät, joita kunta jatkossa tekee. Toivottavasti tämä sote viimein tulee ja antaa pienille kunnille mahdollisuuden säilyä itsenäisinä ja keskittyä paikalliseen toimintaan.
Kunnan lakisääteisistä tehtävistä sivistystoimi lienee suurin ja tärkein. Sille on ensin varattava rahat. Myös vanhuksista on huolehdittava, joten seuraavaksi eurot sinne. Teknisistä palveluista voidaan ja on syytä kerätä merkittävä osa budjetista käyttömaksuina. Teknisen puolen tehtävistä ei liene paljoakaan tingittävissä, ellei kunta muuta niitä liikelaitoksiksi.
Elinkeino-, kulttuuri- ja liikuntatoimi ovat kunnan lisäpalveluita, joita ei ole aina ollut eikä välttämättä tule aina olemaan. Pälkäneen kunta on siksi pieni toimija, että toimintoja pitäisi pystyä miettimään joustavammin. Olemassa olevia tarpeettomia koulujen, virastojen ynnä muiden tiloja voisi vuokrata yrityksille ja yhteisöille. Em. ”kunnan lisäpalveluita” voisi pyörittää yhdistysten toimesta, jolloin kunta voisi tukea toimintaa projektiluontoisesti. Pieni kunta voisi toimia kansalaistoimintalähtöisesti huomattavasti nykyistä enemmän. Yhdistysten olisi helpompaa saada myös maakunta- tai EU-tukia toimintaan, jolloin kunta säästäisi merkittävästi.
En halua vähätellä elinkeino-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden merkitystä, ja varsinkin liikuntapalvelut on nykyisin jo institutionaalinenkin terveyspalveluiden tuottaja, mutta nyt olisi oltava kriittinen. Nyt olisi unohdettava vanhat mallit ja mietittävä mitä oikeasti tarvitaan ja mikä on nykytilanteessa olemassa olevilla resursseilla oikea tapa.
Lisäksi on välillä kysyttävä kuntalaisilta itseltään, mitä sinä voisit tehdä? Jos tie on huonossa kunnossa, pitääkö aina huutaa kuntaa apuun? Voisiko konsertteja ja tapahtumia alkaa 2020-luvulla järjestää kansalaistoimintana? Onko Onkkaalan pääkadun voivottelu kunnan vika vai voisiko yrittäjäyhdistys tai muu vastaava tarttua toimeen? Onko kunnan tehtävä hankkia ihmisille työpaikkoja? Ei nykyisenkaltaisia kuntien palvelumammutteja ole ollut kuin joitakin kymmeniä vuosia.
Pekka Linnainmaa
sitoutumaton vihreä kuntavaaliehdokas
