Voidaanko maanomistaja pakottaa hävittämään vieraslajit, esimerkiksi kurtturuusun, mailtaan?

Viime päivinä on saanut lehdistä lukea kovia ukaaseja vieraslajien suhteen. On jopa puhuttu sakottamisesta ja pakkohävittämisestä. Mistä on oikein kysymys? Sitä on minultakin kysytty. Voidaanko minut pistää maksamaan tuhansia euroja, jos en hävitä pihaltani vääränlaisia kasveja? kysyy huolestunut mökkiläinen.

Edellisessä kirjoituksessani kerroin jo isotuomipihlajasta, joka on myös vieraslaji. Tämä kirvoitti lisäkysymyksiä, sillä vieraslajilaki on aika vaativa maanomistajan toimien suhteen. Ehkä on siksi syytä jatkaa tästä aiheesta vielä tälläkin kertaa. Vieraita lajeja on monissa eliöryhmissä, mutta otan tässä nyt mukaan vain kasvit.

Vieraslaji on laji, joka on ihmisen toiminnan seurauksena siirtynyt oman kasvualueensa ulkopuolelle ja uhkaa siellä alueen alkuperäistä eliöstöä. Kun vieraslajeista puhutaan, muistetaan yleensä lupiini, jättipalsami ja suuret jättiputket. Harvemmin puhutaan vesirutosta, isoista tatarkasveista tai koristekarkulaisista. Pari vuotta sitten annettiin asetus kansallisten vieraslajien aiheuttamien riskien hallinnasta. Tässä asetuksessa puhutaan yhdeksästä kasvilajista, joista tutuimmat meille lienevät juuri komealupiini ja jättipalsami sekä yllättäen kurtturuusu. Asetus velvoittaa näiden lajien maahantuonnin, myymisen ja istuttamisen kieltämistä sekä maanomistajan hävittämään vieraslajin omistamiltaan mailta.

Kuva on meren rannalta, jossa kurtturuusu uhkaa pieniä rantakasveja.

Tähän kohtaan liittyy kysyjän huoli. Kurtturuusu on perinteinen koristekasvi, jonka myyminen ja istuttaminen on ollut kiellettyä asetuksen voimaantulosta 1.6.2019 alkaen. Istutettujen pensaiden hävittämiseen annettiin kolmen vuoden siirtymäaika eli kaikki kurtturuusut tulisi asetuksen mukaan hävittää pihoilta, puutarhoista ja puistoista ensi vuoden kesään mennessä. Jos tähän ei ryhdy tai edes suunnittele toimenpiteen suorittamista, voi viranomainen antaa ensin varoittavan määräyksen ja lopulta poistaa kasvit maanomistajan laskuun. Pahimmillaan lasku voi olla tuhansia euroja. Varmaankin tässä on joustoa, mutta nykyään ei voi enää loputtomiin vedota tietämättömyyteen.

Mikä sitten on kurtturuusu? Se on hyvin yleinen, kauniisti punaisin tai valkoisin yksinkertaisin kukin kukkiva ruusupensas monella pihalla. Sen lehdet ovat loppukesästä kurttuiset, joista sen myös erottaa muista ruusuista. Aina se ei ole helppoa, koska niin sanotut Hansa-ruusut eivät kuulu hävitettäviin eikä myöskään muut hybridit eli risteymät. Myös jaloruusut, juhannusruusut ja alkuperäisiin kasveihin kuuluvat metsäruusut eivät kuulu poistettavien ryhmään.

Miksi näin on? Kurtturuusu leviää juurivesoista ja siemenistä. Se valloittaa varsinkin hiekkaisilla mailla laajoja alueita tukahduttaen alleen alkuperäisen kasvuston. Tämä on ongelma etenkin merenrannoilla, teiden pientareilla ja joutomailla. Täällä sisämaassa sen leviäminen on vähäistä jopa harvinaista, mutta asetus on annettu koko maahan. Sydän-Hämeessä olen nähnyt kurtturuusun levinneen lähinnä pihoille, valtateiden reunaluiskille ja sorakuoppiin.

Kasvi leviää paitsi juurivesoista kuin myös lintujen kuljettamista siemenistä.

Muiden vieraslajien kohdalla asetus astui voimaan heti, joten niiden hävittämisen pitäisi olla jo kovassa vauhdissa. Lupiini ja palsami ainakin ovat levinneet niin laajalle, että niiden hävittäminen tuntuu lähes mahdottomalta. Ainakin se vaatii runsaasti työtä ja rahaa. Eikä kurtturuusunkaan hävittäminen helppoa ole. Sen juurakko ulottuu syvälle maahan eikä edes kaivinkoneella poistettu pensas välttämättä häviä kokonaan. Hangon alueella uimarannan hietikolta hävitettiin kymmenkunta vuotta sitten EU-rahalla laaja ruusutiheikkö kaivamalla pensaat syvältä juurineen pois ja tuomalla tilalle puhdasta hiekkaa. Uimaranta on taas muutama vuosi sen jälkeen täynnä ruusua.

Kysyjän huoli ei ole aiheeton, mutta jos nyt aloittaa ruusun näivettämisen ja suunnittelee sen poistamista, niin ei sen löytyminen pihalta ensi kesänä ainakaan linnaan johda. Kovaa työtä se kuitenkin saattaa maanomistajalle teettää. Paljolti tämä asetus liittyy juuri sellaisille alueille, joissa ruususta on selvästi ollut haittaa ja jossa sitä on istutettuna runsaasti eli puistoihin ja yleisille paikoille. Tuskin tarkastuksia tullaan joka talon pihaan tekemään. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa.

Tuomo Kuitunen

Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi.

Kurtturuusua on sekä puna- että valkokukkaisena.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?