Pälkäneen kunnan keskeiset viranhaltijat ovat vaihtuneet viime vuosina vauhdilla. Johtoryhmän kokoonpano on vaihtunut täysin, jos vertaa sitä vaikkapa viiden vuoden takaiseen. Pisimpään nykyisestä johtoryhmästä Pälkäneellä on toiminut sivistysjohtaja Tiina Kivinen, joka aloitti kunnassa vuonna 2017. Uusi kunnanjohtaja ja elinvoimajohtaja ovat aloittaneet Pälkäneellä työnsä tänä vuonna. Uutta hallintojohtajaa ollaan rekrytoimassa Mänttä-Vilppulaan siirtyneen Anitta Hietaniemen tilalle. Uusi tekninen johtaja Harri Apell aloittaa työnsä marraskuun alussa aiemman teknisen johtajan Matti Vesavan siirryttyä Orivedelle.
Pälkäneen kunnan tuore kaavoituskatsaus alkaa sanoilla ”Pälkäneen kunnan kaavoituskatsausta ei ole päivitetty viime vuosina. Syynä tähän on ollut vaihtuva henkilöstö…” Kaavoituskatsaus on varmasti vain yksi esimerkki siitä, miten henkilöstön kova vaihtuvuus vaikuttaa kunnan toimintaan. On silkka fakta, että kun väki vaihtuu millä tahansa työpaikalla tiuhaan, aikaa kehittämiseen ja asioiden seikkaperäiseen omaksumiseen ei jää. Arki kuluu siihen, että pakolliset asiat saadaan hoidetuksi.
Toivottavasti väenvaihtovuodet ovat Pälkäneen kunnassa nyt takanapäin. Pälkäneen väkiluku on ollut vuosia laskusuunnassa. Kurssi on käännettävä, ja sen kääntäminen vaatii taakseen väkeä, joka tuntee paikkakunnan ja tietää sen vahvuudet ja kehityskohteet. Uusien asukkaiden saaminen Pälkäneelle on elintärkeää. Laskevaan väkimäärään on löydettävä lääkkeet, eikä sitä auta yhtään se, jos henkilöstön vaihtuvuus jatkuu viime vuosien kaltaisena.
Samaan hengenvetoon pitää lisätä, ettei kunnan kehittäminen ole suinkaan yksin kunnantalon väen varassa. Kunnan johtoryhmässä on muutama virkamies, mutta pälkäneläisiä on yhteensä noin 6500. Aktiiviset kylät, yhdistykset, järjestöt ja yksittäiset kuntalaiset ovat niin ikään mukana luomassa kuntaa ja sen elinvoimaa. Tästä hyvä esimerkki on esimerkiksi käynnissä oleva Yhteinen Pälkäne -hanke, jossa luodaan yhteishenkeä ja lisätään yhteistyötä yhteisen edun saavuttamiseksi.
Eikä unohtaa sovi sitäkään, että hiljattain Luopioisissa kävi opintoretkeläisiä Savosta hakemassa ideoita asumisratkaisuihin ja ottamassa mallia siitä, miten Luopioisissa on asioita tehty. Tämäkin on oiva esimerkki elinvoiman luomisesta ja sellaisesta tekemisestä, josta kelpaa ottaa mallia muuallakin.
