Helsingin Sanomat kirjoitti 17.2.1952 Oslon talviolympialaisista: ”Toivo Salonen, 18-vuotias pienviljelijän poika Pälkäneeltä, rynnisti nuoruutensa koko antaumuksella ja pystyi ajallaan 44,2 kahdeksanneksi.”
Salonen kertoi Sydän-Hämeen Lehdessä 11.2.2002: ”Helsingin 1953 MM-kisojen (= voiton) jälkeen Pälkäneen torilla oli suuri juhla ja kunta tarjosi pullakahvit. Mistään mökkitonteista ei silloin puhuttu. Kun luistelin toisen maailmanmestaruuden 1955 Moskovassa, kunnanjohtaja Oksanen tuumasi, ettei mitään juhlakahveja järjestetä, koska niistähän näyttää tulevan tapa.”
Itse Salonen piti Moskovan 500 metrin mestaruutta uransa kohokohtana. Vuoden 1956 Cortinan olympialaisten jälkeen Pälkäneen luistinradalla oli 3000 hengen yleisö katselemassa venäläisiä Oleg Gontsarenkoa ja Jevgeni Grishiniä. Aarre Kailanpään haastattelussa Salimäessä 30 vuotta sitten Salonen muisteli tuoneensa kyseiset luistelijat Pälkäneelle Ifallaan vauhdikkaasti ajaen.
Talven 1958 Pälkäneen kansainvälisten luistelukisojen yhteydessä pääsin kansakoulun kahvitilaisuudessa tapaamaan Puolan joukkueen sympaattista johtajaa. Hiljattain katselin silloisia tuloksia hämmästyneenä. Puolalainen oli voittanut Toivo Salosen 500 metrillä aikojen ollessa 43,8 ja 44,0.
Vuoden 1959 parhaaksi urheilijaksi valittiin luistelija Juhani Järvinen, ja Toivo Salonen oli toinen. Talvella 1960 Salonen pääsi isänmaallishenkisen Peitsi-lehden kansikuvapojaksi. Olikohan selitys siihen, että 1959 vuoden urheilija Juhani Järvinen ei päässyt kansikuvapojaksi tällöiseen lehteen siinä, että hän oli TUL:n edustaja ja Toivo Salonen oli siirtynyt Pyrystä Lukkoon?
Toivo Salosen nimen tunsi 1950-luvulla koko Suomen penkkiurheilijakansa. Pääsyynä oli tietenkin menestys ja se, että luistelukilpailuja tuli radiosta pitkinä suorina lähetyksinä. Ihmetellä voi nykypäivänä, kuinka Pälkäneellä luistelukisojen 10 000 metrin pariluisteluakin oli aina katsomassa valtava määrä ihmisiä. Nykypäivän sprintti- ja parihiihdot ovat kiistatta paljon mielenkiintoisempia.
Kansainvälinen tuntu tuli luistelukilpailuissa, kun lähettäjä Eino Forsten lausui joka lähtöä ennen ”paikoillanne–valmiit” sujuvalla englannin kielellä. Salosen perässä Suomea pääsivät olympiakisojen luistelussa edustamaan myös Jaakko Niemi ja Pekka Lattunen. Innsbruckin vuoden 1964 olympialaisissa Salonen oli paraatimatkallaan 500 metrillä neljänneksi paras suomalainen (koko kisan 23.) ja toiseksi paras pälkäneläinen Lattusen jälkeen, joka oli kilpailun 16.
Sukulaiseni, Kangasalan Voittoa edustanut Olavi Köppä innostui Toivo Salosen ja Juhani Järvisen menestyksestä ja luisteli vuonna 1976 Innsbruckissa 10 000 metrillä yhdeksänneksi pitäen kaikki venäläiset takanaan.
