Huolettomat päivät liikenteessä alkavat olla tässä kohtaa vuotta ohi. Hämärä kiusaa yhä pidempään aamuisin ja yhä aikaisemmin iltaisin. Sateet yleistyvät, ainakin mielikuvissa. Sumu kiusaa, auton ikkunat huurtuvat ja alkavat olla pian säännöllisesti myös ohuen tai paksun jääkerroksen peitossa. Samanaikaisesti ihmiset siirtyvät pukeutumisessaan – pääsääntöisesti tummiin – talvivaatteisiin ja hetki, jolloin teiden pinnat satunnaisesti jäätyvät, lähestyy vääjäämättä.
Nämä tekijät haastavat niin autoilijaa, pyöräilijää kuin jalankulkijaakin.
Syksyn olosuhteiden päälle tulevat vielä muut muuttujat.
Aiemmin syksyllä Liikenneturva tiedotti, että kolmasosa sen kyselyyn vastanneista kuljettajista kertoi vaikeuksista nähdä tarkasti pimeällä. Hämäränäköä haastavat niin mainos- ja katuvalot kuin vastaantulevan liikenteen valotkin. Hämäränäössä ja silmän sopeutumiskyvyssä on yksilöllisiä eroja iästä riippumatta, mutta myös ikääntyminen vaikuttaa kykyyn nähdä hämärässä. Jos näkyvyys on heikentynyt, ajonopeuden alentaminen antaa tarvittavaa lisäaikaa havaintojen tekoon.
Oman osansa liikenneturvallisuuden eteen voi – liikennesääntöjen kertaamisen ohella – tehdä huolehtimalla, että oma kaksi- tai nelipyöräinen kulkupeli on valoineen turvallisessa ajokunnossa. Jalankulkijan on syytä muistaa hihaan tai nilkkaan kiinnitetty heijastin, joka voi olla tuikitarpeellinen myös mukana kulkevalle lemmikkieläimelle. Esimerkiksi näkyvän huomioliivin on arvioitu auttavan myös metsästäjiä erottamaan koiran saaliseläimestä usein vaativissa olosuhteissa. Heijastimen käytön tärkeydestä muistutteli viime lauantaina vietetty kansallinen heijastinpäivä, jota on vietetty Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Opin ei soisi menevän perille vasta sydämen kurkkuun nostattavan, omakohtaisen läheltä piti -tilanteen kautta joko omalla tai jonkun läheisen työ-, kauppa- tai koulumatkalla.
Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Turvallisuutta ajatellen asenne onkin keskiössä, oli liikkumismuoto mikä hyvänsä – liiaksi ei voi luottaa siihen, että muut kyllä huomaavat varoa juuri minua tai minkäänlaisia odottamattomia yllätyksiä ei omalle kohdalle satu.
