Kettu voi olla kaupunkilaiselle eksoottinen tuttavuus jalkakäytävällä tai oman pihan tuntumassa, mutta Kangasalan riistanhoitoyhdistyksen mukaan city-ketun kohtaaminen ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Kettua houkuttaa taajamissa tarjolla oleva ravinto, jota löytyy niin ihmisten jäljiltä kuin runsaasta rusakkokannastakin.
Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta muistuttaa, että kettu on Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva peto, jolla on oma roolinsa ravintoketjussa. Ihmiselle siitä ei kuitenkaan ole vaaraa.
– Lopulta se aina väistää. Kettu, joka on elellyt pidempään taajama-alueella ei välttämättä väistä niin helposti, mutta se ei tarkoita myöskään, että se kävisi kenenkään päälle.
Sairas tai huonokuntoinen kettu voi kuitenkin olla välinpitämätön ja helpon ruoan toivossa lähestyä hyvinkin ennakkoluulottomasti.
– Esimerkiksi rusakko on kuitenkin ketulle jo suurehko saalis, ja yleisemmin sen näkee metsästämässä myyriä pellolla, Körhämö huomauttaa.
Isoimman riskin ketusta arvioidaan koituvan mahdollisen kettusyyhy- eli kapitartunnan kautta; tauti voi tarttua ainakin koiriin.
– Jos eläimellä on kapia pahasti, ei sillä ole takaosassa karvoja juurikaan kuin hännänpäässä. Kettu siihen ennen pitkää kuolee, mutta supi ei välttämättä, sanoo Kangasalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Laurila.
Hänen mukaansa Liuksialan koulun ja Ranta-Koiviston suunnalla on viime aikoina yritetty loukuttaa yhtä kettuyksilöä, joka on liiaksi tykästynyt koulun ja asutuksen läheisyyteen. Hyväkuntoisen ketun houkuttelu loukkuun on kuitenkin vaikeaa, koska eläin pystyy hankkimaan ravintonsa vielä muualtakin.
Ilveskin viihtyy kaupungissa
Kettujen lisäksi taajama-alueilla on mahdollista törmätä myös esimerkiksi city-ilveksiin – joskin tupsukorvat liikkuvat vielä kettujakin hanakammin hämärässä, mikä tekee niiden kohtaamisesta harvinaisempaa. Riistanhoitoyhdistykselle kantautuu säännöllisesti tietoja myös supikoirista ja minkeistä kaupunkialueella.
– Metsäkauriiden määrä on kasvanut viime aikoina niin paljon, että rusakoiden lisäksi ehkä juuri niihin törmää todennäköisimmin. Ne saattavat liikkua taajama-alueilla ihan omakotitalojen välissäkin, kertoo riistanhoitoyhdistyksen Teuvo Uusitalo.
Hän ymmärtää, että villin luontokappaleen kohtaaminen voi olla joillekin hyvinkin sykähdyttävä kokemus.
– Osalle nämä eläimet ovat hyvinkin vieraita, ja kivahan niitä aina on seurata. Esimerkiksi ilves on suuri ja komea eläin, niin herättäähän se ihmetystä, Uusitalo tietää.
