Isä Jan Wivolin tietää, että tänään lasten neuvolakäynti on hieman erilainen. Pojat Elias, 4, ja Mathias, 6, saavat lukureseptit terveydenhoitaja Elisa Lohtanderilta.
Reseptin lääkkeenä on neljä kirjaa. ”Lääkkeen” voi hakea Pälkäneen kirjastosta kirjastokortilla tai jos sellaista ei ole, samalla sen voi hankkia. Kirjalääke tulee nauttia yhdessä vanhempien kanssa.
– Hyvä ajatus tällainen. Vaimoni lukee lapsille joka ilta, ja itsekin aika usein, Jan Wivolin sanoo.
Elias ja Mathias ovat innokkaita selailemaan kirjoja, ja monenlainen lukeminen on poikien mieleen. Pojat ottavat reseptin hyvillä mielin vastaan. Kirjastokäynti on pian edessä.
Elisa Lohtander on pitänyt tukkimiehen kirjanpitoa jakamistaan resepteistä. Niitä on mennyt nyt 25.
– Katsotaan, miten tämä lähtee käyntiin. Hieno idea Pälkäneen kunnalta, Lohtander toteaa.
Ääneen lukemisella on tutkitusti suuri vaikutus lapsen kielen ja lukutaidon kehitykselle. Yhteinen lukuhetki aikuisen kanssa on merkityksellinen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat. Maailma avartuu. Ääneen lukemalla voi kehittää myös lapsen ongelmanratkaisutaitoja.
– Vielä isompikin lapsi hyötyy ääneen lukemisesta, joten yhteistä hetkeä ei missään nimessä kannata lopettaa lapsen oppiessa lukemaan.
Reseptit 1–6-vuotiaille
Reseptejä on kaiken kaikkiaan kuusi, 1–6-vuotiaille omansa. Kortit on kuvittanut kuvittaja Karoliina Pertamo, ja kirjasto on valinnut jokaiselle ikävuodelle sopivat ja hauskoiksi koetut kirjat.
– Kirjojen valinnassa on myös otettu huomioon saavutettavuus. Reseptiin on valittu kirjat, jotka ovat sopivan kevyitä luettavia niillekin perheille, joissa ei ole ennestään arkeen kuuluvaa lukemiskulttuuria, virkavapaalle kulttuurisuunnittelijan työstä jäänyt Marketta Pyysalo sanoo.
Kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilän mukaan on valittu kirjoja, joita on kirjastossa melko hyvin saatavilla, mutta on myös tehty lisähankintoja reseptillä suositelluista kirjoista.
– Ajattelimme myös kirjojen innostavuutta. Siksi mukana on varmasti monille jo tuttujakin kirjoja, Heikkilä jatkaa.
Kulttuuripalvelut tuotti lukureseptit. Ajatus reseptistä syntyi jo vuonna 2019, kun Pälkäneellä vietettiin lukutaidon vuotta. Silloin se jäi kuitenkin runsaan tapahtumamäärän jalkoihin. Pyysalon mukaan asia tuli jälleen ajankohtaiseksi, kun Pälkäneen kulttuuripalvelut lähti mukaan Kulttuurisen hyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla -hankkeeseen. Siinä tarkoituksena on pilotoida kunnassa jokin kulttuurisen hyvinvoinnin palveluohjausmalli, ja Pälkäneellä se on lukuresepti.
Vastaavaa ei muualla
– Ajatus reseptistä lähti meiltä, joten täysin vastaavaa ei ole missään muualla. Lukuresepti sopii Pälkäneelle mainiosti jo meidän kunniakkaan lukutaidon historiamme vuoksi, Marketta Pyysalo sanoo.
Ennen kaikkea reseptin tarkoituksena on kuitenkin lisästä lukuharrastusta perheessä.
– Yhdessä lukemisella on valtavan tehokkaat hyvinvoinnilliset vaikutukset sen lisäksi, että se on tosi kivaa, Pyysalo lisää.
Äänen lukeminen on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa lapsen lukutottumuksiin. Kuitenkin päiväkotilapsiin kohdistuvassa suomalaistutkimuksessa vain reilu 30 prosenttia äideistä luki 2–3-vuotiaille lapsille ja isistä vain alle 25 prosenttia. Tiedot perustuvat Lukukeskuksen tutkimuksiin.
