Katteesta, tapulista ja pääkalloista – rauniokirkko vai kirkkoraunio?                                      

Otsikossapa se kysymys. To be or not to be? Ollako vai ei? Pälkäneen rauniokirkko puhuttelee ilmeisesti ihmisiä sukupolvesta toiseen, niin kauan kun se on ollut poissa varsinaisesta työstään, jota varten se on aikanaan rakennettu. Varmaan katon romahtaminen on keskusteluihin vaikuttanut, koska sitä ei voitu hyödyntää edes varastona tai vastaavana. Vertaa naapurimaan kirkkojen kohtaloon.

Kirjastossa oli hiljan esillä näyttely vitriinissä, josta voitiin ihailla kauniita kuvia kyseisestä kirkosta. Kirjastossahan on myös pienoismallinnus siitä, millainen se olisi lasikateellisena tehtynä taannoisen kilpailun mukaan toteutettuna. Toivon, että joku tekisi myös kirkosta sellaisen pienoismallin kuin se on ollut aikanaan ”ehjänä” mukaan lukien tapulin. Vertaa Nisukahvilassa oleviin monien Onkkaalan kylän rakennusten pienoismalleihin. Osa näistä rakennuksistahan on vielä tänäkin päivänä käytössä. Vesi-/näkötornissa mahdollisuus kesäisin katsella ja ihailla maisemia kunnon kiinteällä maksullisella kiikarilla ja sen juurella pieni infopiste ja kahvila..?

Karinen; Neljä vuodenaikaa. Monille ovat myös tuttuja hänen neljä väripostikorttiaan kirkosta, jotka on otettu eri vuodenaikoina samasta kohteesta. Kirkon ympärillä silloin oli enemmän puita, joista voi nähdä vuodenaikojen vaihtelut.

Kate. Miksi kyseinen kirkkoraunio odottaa vuodesta toiseen kattoa ”päänsä” päälle? Voiko olla kysymys vain kuningas ”Eerosta”, joka hallitsee jo puolta Eurooppaa ja hamuaa loppujakin? Voisiko sen kattaa väliaikaisilla halvoilla ratkaisuilla, esimerkiksi pressukankaalla tai vaikka pärekatolla? Viimeksi mainittu ratkaisu tosin taitaisi tyssätä siihen, että Oksalan pärehöylä taitaa olla jo eläkkeellä ja pärekattoja taitavat tekijätkin samassa seurassa. Vanhaan hyvään aikaan tehtiin esimerkiksi seurojentalojen katot.

Tapuli. Kirkkojen yhteyteen luonnollisesti kuului myös kellotapuli kertoen seurakuntalaisille eri asioita, kuten kutsu sanaa kuulemaan ja veisaamaan. Kelloista kirjat kertovat yleensä vain, montako niitä on ja missä ne on tehty tai valettu. Tietoihin voitaisiin lisätä myös paino, halkaisija, materiaali, äänikerta ja kuinka pitkälle ääni hyvillä keleillä kuului.

3D-video. Jos ja kun rahaa tarvitaan, mahdollista ”maksajakuntaa” voitaisiin laajentaa tietysti nykytekniikkaa hyväksi käyttäen. Tehdään 3d:tä hyväksi käyttäen video, jossa olisi mukana kasetti ja tietysti kirkko sisältä sellaisena kuin se on ollut parhaina päivinään. Voisit ”kävellä” ovista sisään virtuaalisesti maksettuasi ensin kirkon lukon ”avaimesta”, joka mahdollistaisi katselun ja kuuntelun kauniita urkuja tai muuta asiaan kuuluvaa musiikkia, jonka voisit itse valita ”jukeboksista”. Kun tällainen video saadaan, niin rahaa tulee kuin Jussin suokuokalla.

Pääkallot. Onko Tommola niille oikea paikka?  Asiaa on ilmeisesti tuumattu asiaan kuuluvalla taholla, mutta kysyn, mihin sen aikaiset ihmiset Pälkäneellä haudattiin? Onkkaalan taajaman keskustassahan on mahdollisia paikkoja. Millainen muistomerkki sille asetetaan, senhän se vaatii?

Milloin se kesä tulee ja tietysti poutakelit, kun ja jos voisi tehdä kävelyretken rauniokirkolle? Istahtaa penkille kuuntelemaan musiikkia ja sanaa, sekä rauhoittua hetkeksi päivän tohinoista.

Matti Laatikainen