Näin vaalien alla tuntuu olevan ehdokkailla kautta linjan lupaukset löysässä, luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Jokainen puolue lupaa parempaa elintasoa ja ostovoimaa, jos äänestät heitä. Nuorille erityisesti lupaillaan vaikka mitä, eikä heille silti riitä mikään, mutta unohdetaan samalla suurin äänestäjäkunta, eli eläkeläiset ja heidän (edes välttämättömät) tarpeensa.
Vertailun vuoksi muutamia lukuja (poimittu netin ihmeellisestä maailmasta). Vuonna 2022 omaa eläkettä saavia väestöstä oli 1 538 000 henkilöä. Työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Määrä on 10 000 isompi kuin edellisenä vuonna. Syntyneiden määrä oli 44 933 lasta. Syntyvyys on laskussa, eikä ole Suomen ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla. Kuolleita oli 62 886.
Kansanedustajiksi valittavien tulee nyt vakavasti pohtia, miten selviytyä vanhenevan väestön tuomasta haasteesta, jotta heidät saadaan hoidettua kunnialla viimeiselle leposijalleen. Liian monta vanhusta hoidetaan kotona riittämättömän avun varassa ja omaisten äärimmilleen venyvän uhrautumisen ansiosta. Omaishoitaja voi olla itsekin avun tarpeessa, mutta huolehtii viimeisillä voimillaan vielä huonommassa kunnossa olevasta omaisestaan. Laitospaikat ovat ”kiven alla”, joissa hoidokit olisivat jatkuvan tarkkailun ja välittömän avun piirissä. Nyt olisi tilausta vanhanaikaisille kunnalliskodeille ja muille hoitopaikoille. Nykyihmisten keski-ikä on kohonnut, ja tuollainen sadan vuoden iän saavuttaminen alkaa olla yleistä.
Tästä päästiinkin sitten työvoimapulaan, joka on huutava etenkin hoiva-alalla. Ratkaisu on mielestäni työperäinen maahanmuutto, koska omasta kansasta ei näytä työvoimaa saatavan riittävästi. Suomeen kotoutuneet hoitajat ovat varsin pidettyjä vanhusten keskuudessa ja pystyvät tekemään työnsä hyvin.
Kehotankin tulevaa eduskuntaa keskittymään olennaiseen, eikä pelkästään moittimaan ja sättimään toisiansa eduskunnan kyselytunnilla. On se vastenmielistä katsottavaa ja kuunneltavaa. Mitäs jos vihdoin pelattaisiin yhtä maalia.
Raimo Ohtonen, Pälkäne
