Lokkien kattopesinnät ovat lisääntyneet. Tämä johtuu osaltaan siitä, että lokkien luontaiset pesimäpaikat veden äärellä on hävitetty tai paikat ovat muuttuneet liialliselle häiriölle alttiiksi. Lokit ovat lisäksi havainneet, että kattopesintä on hyvä vaihtoehto, koska lokit ja pesät ovat turvassa monilta uhilta kuten pedoilta. Ravintoakin voi löytyä esimerkiksi kaupunkialueilta pesän läheltä helpostikin.
Kaikkien lokkien ja tiirojen pesät ovat pesintäaikana suojattuja lailla. Kalalokki, naurulokki, selkälokki, kalatiira ja lapintiira ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja koko vuoden. Harmaalokki ja merilokki ovat rauhoittamattomia lintulajeja, mutta niitäkin koskee Pirkanmaalla pesintärauha 10.3.–31.7. Harmaalokkikoloniat ovat kuitenkin rauhoitettuja koko vuoden.
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys muistuttaa, että lokkien ja tiirojen pesintöjä voi yrittää estää ennen pesänrakentamista. Ennakkotorjunta on luvallista ja lainmukaista. On mahdollista käyttää erilaisia pelotteita kuten verkkoja, lintupiikkejä, haukkaleijoja ja leijuvia värikkäitä nauhoja. Käytettävissä on lisäksi karkotusgeelejä, jotka uv-säteilyn vuoksi näkyvät linnuille liekehtivinä pikareina. Katon tekeminen liukkaaksi esimerkiksi muovipressulla ehkäisee pesintöjä. On kuitenkin huolehdittava siitä, että torjuntakeinot ovat linnuille turvallisia.
Tehokas tapa ennen pesinnän alkamista on liikkua katolla säännöllisesti eri kellonaikoina ahkerasti. Näin lokit ja tiirat toteavat paikan liian rauhattomaksi pesintää ajatellen. Liikkuminen ja muutkin ennaltaehkäisevät toimet on tehtävä ennen kuin pesänrakentaminen on alkanut. Rakenteilla olevaa tai valmista pesää ei saa hävittää. Talonomistajien, taloyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden tulee ajoissa tarkkailla aktiivisesti esimerkiksi rakennusten päällä tai katoilla liikkuvia lokkeja ja tiiroja. Jos on vuosittain sama haittatilanne lokkien tai tiirojen vuoksi, on pyrittävä saamaan aikaan pysyvä torjunta ennaltaehkäisevillä toimilla.
Ympäristöministeriö on määritellyt rauhoitetuille lintulajeille rahalliset korvausmäärät. Esimerkiksi selkälokin arvo on 757 euroa. Sama rahamäärä koskee myös muun muassa munapesyettä. Jos selkälokki lainvastaisesti tapetaan tai sen pesä hävitetään, hävittäjä joutuu muun seuraamuksen lisäksi maksamaan tuon määritellyn korvausmäärän.
Lokeista ja tiiroista saattaa koitua sellaista haittaa, joka voi oikeuttaa esimerkiksi pesinnän estämisen pesinnän aikana. Tällöin tulee kuitenkin hakea luonnonsuojelulain perusteella rauhoitetun lajin osalta poikkeuslupaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselta. Rauhoittamattomien lajien osalta poikkeusluvan myöntää Suomen riistakeskus. Ilman haettua ja saatua poikkeuslupaa pesintöjä ei saa hävittää.
