Sydän-Hämeen Lehti esittelee Pälkäneen parhaita yleisurheilutuloksia. Juttusarjan toisessa osassa tutustutaan Pälkäneen Lukon miesten kovatasoisiin ennätyksiin.
Taulukossa ovat Lukon miesten yleisurheilutulokset, jotka sijoittuvat 500 parhaan joukkoon Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Tiedot on kerätty Tilastopajan tietokannasta toukokuussa 2023. Kaikki juoksutulokset ovat käsiajanotolla mitattuja.
Arviointiin on otettu suoritushetkellä Pälkäneen Lukkoa edustaneiden miesten tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista. Seura toimi tällä nimellä 1934–2006 ja sen seuraajan Pälkäneen Luja-Lukon parhaita tuloksia esitellään SHL:ssä myöhemmin.
Lukon keski- ja kestävyysmatkojen juoksijat tekivät kovia aikoja laajalla rintamalla 1970-luvun alkupuolella ja tämä näkyy edelleen tilastoissa. Esimerkiksi Suomen kaikkien aikojen 525 parhaan 800 metrin juoksijan joukossa on viisi seuran urheilijaa. Vuoden 1971 Hämeen urheilupiirin 1 500 metrin tilastossa on yhdeksän parhaan joukossa neljä Lukon juoksijaa ja 800 metrin top5:ssä heitä on kolme.
Kuten arvata saattaa, korkea taso näkyi myös Lukon viestijoukkueiden suorituksissa. Vuoden 1971 SM-viesteissä seura jäi niukasti mitalien ulkopuolelle. 4×800 metrillä sijoitus oli neljäs ja 4×1500 metrillä viides. Jälkimmäisellä matkalla juostu aika 15.51,6 on edelleen Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalla 60 ja sillä olisi voitettu Suomen mestaruus useasti 2000 luvulla.
Korkeimmalle tilastoissa sijoittuu Simo Kaukonen. Hän on monipuolinen kestävyysjuoksija, sillä hienoja tilastosijoituksia löytyy peräti kahdeksalta juoksumatkalta 800 metristä aina maratoniin asti. Kaukonen oli monta kertaa kymmenen parhaan joukossa Kalevan kisojen 1 500 metrillä ja edellä oli esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Virén, Vasala, Päivärinta ja Paunonen.
Everstiluutnantti evp Kaukonen on voittanut yhdeksän henkilökohtaista sotilaiden Suomen mestaruutta ja hän toimi Puolustusvoimien urheilukoulun kesälajien päällikkönä 1980-luvulla. Kaukosen valmennettaviin on kuulunut muun muassa moninkertainen arvokisaedustaja Wilson Kirwa.
Erkki Helanderin vahvin laji oli 800 metriä, mutta hän on tehnyt kunnioitettavat ajat myös 400 ja 1 500 metrin juoksuissa. Vuoden 1971 Kalevan kisojen 800 metrillä hän sijoittui Pekka Vasalan voittamassa kilpailussa viidenneksi. Helander osallistui samana vuonna myös maastojuoksun SM-kilpailuihin.
Markku Tapolan 1 500 ja 800 metrin ennätykset täyttävät 50 vuotta tulevana kesänä. Ne ovat tätä kirjoitettaessa sijoilla 245 ja 327 Suomen kaikkien aikojen tilastoissa.
Korkein muun kuin juoksulajin tilastosijoitus on Matti Viitasaaren kolmiloikan tuloksella vuodelta 1965. Lajin taso oli Suomessa yllättävän laaja 1960-luvun puolivälissä. Viitasaari oli ennätyksellään maan 25:nneksi paras kolmiloikkaaja 1965 ja viime vuonna vastaavalla tuloksella olisi oltu Suomen vuositilaston sijalla 12.
Viljo Kalliola teki uransa kovimmat tulokset Tampereen Pyrinnössä. Kalliola oli 20-vuotiais juostessaan taulukossa näkyvät 1 500 ja 800 metrin ajat ja ne ovat sijoilla 147 ja 189 alle 22-vuotiaiden Suomi-tilastossa.
Jarmo Seppälä vastaa taulukon ainoasta tämän vuosituhannen tuloksesta. Hän heitti keihästä 66.15 metriä Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla 2002.
Iäkkäin suoritus on puolestaan Aimo Hokkasen nimissä. Hän juoksi 800 metriä sellaista kyytiä 68 vuotta sitten, että tällä ajalla pärjättäisiin Kalevan kisoissa vielä nykyäänkin. Tulos 1.52,8 on 1955 vuositilastossa sijalla 14.
Juhani Viitala on tehnyt pitkän kiekonheittouran. Hänelle löytyy 40 metrin tulos jo vuodelta 1959 ja vielä vuonna 1987 limppu lensi vain metrin vähemmän. Ikää oli jälkimmäisen suorituksen aikoihin jo 48 vuotta.
Mikko Sivonen sijoittui ennätyksellään 196 cm korkeushypyn kuudenneksi 17-vuotiaiden SM-kisoissa 1996. Vastaavalla tuloksella olisi voitettu viime vuonna tämän ikäluokan Suomen mestaruus.
Lukolla oli 60-luvun alkupuolella kaksi kovaa 400 metrin aitojen juoksijaa. Raimo Säteen ennätys on tasan 56 sekuntia ja Juha Nikulaisen neljä kymmenystä hitaampi. Säde taisi pitää tasaluvuista, sillä 200 metrin aitojen ennätys on 26,0 ja sileän 200 metrin nopein noteeraus 23,0. Säde voitti Tampereen pyrinnön 4×400 metrin viestijoukkueessa SM-pronssia vuonna 1966.
Yleisurheilun SM-mitalin on voittanut Lukolle myös ainakin Erkki Koskinen. Hän oli toinen seiväshypyssä 17-vuotiaiden SM-kisoissa 1956. Kolmanneksi sijoittui muuten Pentti Nikula, josta tuli reilut kuusi vuotta myöhemmin maailman ensimmäinen viiden metrin haamurajan ylittänyt seiväshyppääjä. Koskinen oli monipuolinen urheilija, sillä hän on edelleen Suomen kaikkien aikojen tilastoissa myös keihäänheitossa ja kymmenottelussa.
Lukosta on tullut myös menestyneitä kävelijöitä. Jorma Sallinen oli parhaimmillaan seitsemäs 50 kilometrin kävelyn SM-kisoissa 1991. Hän on ajalla 5.13,22 tämän äärimmäisen kestävyyslajin Suomi-tilastossa sijalla 60. Sallisella on hienoja sijoituksia myös monilta muilta kävelymatkoilta. Timo Mattila oli usein pistesijoilla ratakävelyissä nuorten sarjojen SM-kisoissa 90-luvulla.
Lukon nopeimman miesjuoksijan titteli voidaan tilastojen perusteella jakaa kahdelle urheilijalle.
Luja-Lukon kotisivuilta löytyy seuraennätyksistä Rauli Virtaselle 100 metrin aika 11,1 sekuntia vuodelta 1962. Näyttelijänä parhaiten tunnettu Heikki Railevirta kellotti saman ajan yhdeksän vuotta myöhemmin.
Pälkäneen Lukko on perustettu 1934 ja seuran urheilijoista löytyy yleisurheilun tilastomerkintöjä jo ensimmäisiltä toimintavuosilta. Helge Laitimo syntyi 1914, päivää ennen ensimmäisen maailmansodan syttymiseen johtaneita Sarajevon laukauksia. Hän heitti 1930-luvun lopulla kiekkoa 41,15 metriä ja hyppäsi korkeutta 180 cm. Kolmiloikassa Laitimo teki komean tuloksen 13,90 metriä Pälkäneellä 30.8.1939, eli tasan kolme kuukautta ennen talvisodan syttymistä.
Lukon historiasta kiinnostuneille vielä tiedoksi, että Johannes Turusen kirja Se on Lukko Pälkäneeltä: Pälkäneen Lukko 1934–1994 on lainattavissa Pälkäneen pääkirjastosta ja Laitikkalan lainausasemalta. Pälkäneen Lukon yleisurheilulla on siis hyvin vahvat perinteet.
Seuravaksi tässä juttusarjassa tutustutaan Luopioisten Lujan parhaisiin tuloksiin.
