Pälkäneen yleisurheilua esittelevässä juttusarjassa siirrytään seuraavaksi Luopioisten Lujan naisten juoksupainotteisiin tuloksiin.
Taulukossa ovat seuran naisten yleisurheilutulokset, jotka sijoittuvat 1 000 parhaan joukkoon Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Tiedot on kerätty Tilastopajan tietokannasta toukokuussa 2023.
Arviointiin on otettu suoritushetkellä Luopioisten Lujaa edustaneiden naisten tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista. Kirjoituksessa käytetään nimeä, jolla urheilija on aikanaan kirjautunut tulosluetteloon. Monen sukunimi on todennäköisesti vaihtunut vuosien varrella.
Valtaosa taulukon tuloksista on juoksulajeista ja ne ajoittuvat vuosiin 1976–2000. Lujalle on tilastomerkintöjä vuoteen 2006 asti, jonka jälkeen seura yhdistyi Pälkäneen Lukon kanssa nykyiseksi Pälkäneen Luja-Lukoksi.
Kahden yleisurheilulajin Suomi-tilastossa on laaja edustus Lujan naisia. 400 ja 800 metrin juoksuista löytyy reilun tuhannen parhaan joukosta viisi seuran urheilijaa. Esimerkiksi vuoden 1979 tilastossa on maamme 95 parhaan 400 metrin naisjuoksijan joukossa viisi Lujan urheilijaa. Heidät kaikki esitellään tässä kirjoituksessa.
Leena Kostiainen ottaa kolmoisvoiton Lujan naisten tilastossa ja kaikkiaan häneltä on mukana viiden juoksumatkan tulokset. Kostiainen onkin harvinaisen monipuolinen juoksija, sillä tästä maasta tuskin löytyy montaa urheilijaa, joka sijoittuu yhtä hienosti sekä pikajuoksun (100 ja 200 m) että jonkun kestävyysjuoksumatkan (3 000 m) tilastoissa.
Kostiainen keräsi komean saaliin henkilökohtaisia SM-mitaleita. Kalevan kisojen saldo on 1 hopea ja 3 pronssia ja halli-SM-kisojen 1 kulta ja 1 pronssi. Sisäratojen Suomen mestaruus tuli 400 metrin juoksusta vuonna 1982. Hän voitti myös 18-vuotiaiden SM-kultaa 400 metriltä sekä muutamia muita nuorten sarjojen SM-mitaleita. Kostiaiselle kertyi maaotteluedustuksia yli 30 kappaletta ja hän oli pitkään luottojuoksija Suomen 4×400 metrin viestijoukkueessa. Kostiainen kilpaili Suomi-Ruotsi-otteluissa 400 ja 800 metrillä ja esimerkiksi vuonna 1979 hän oli kolmas yhdellä ratakierroksella.
Outi Kärpänniemi oli maan lupaavimpia nuoria kolmiloikkaajia 1990-luvun puolivälin tietämillä. Ennätys 12,05 metriä on hypätty 17-vuotiaiden SM-kisoissa, joissa sijoitus oli neljäs. Tulos on tämän ikäluokan Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalla 91.
Kaija Turunen oli maan 20:nneksi nopein 400 metrin aitojen juoksija 1980. Toiseksi vahvin laji tilastoissa on 800 metriä, mutta hän teki kunnioitettavia aikoja myös aidattomalla 400 metrillä ja 1 500 metrillä. Pälkäneen nuoriso- ja kulttuurisihteerin tehtävistä eläkkeelle reilu vuosikymmen sitten jäänyt Turunen kilpaili hyvällä menestyksellä jo 60-luvulla Lappeenrannan Urheilu-Miehissä.
Virva Vesanen oli kovassa kunnossa kesällä 1980, sillä Tilastopajan mukaan hänen 200, 400 ja 800 metrin ennätyksensä ajoittuvat kolmen viikon sisään heinäkuun puolivälistä lähtien. Korkeimmalle tilastoissa sijoittuu pisin näistä juoksumatkoista. Vesanen kilpaili monena vuotena nuorten sarjojen SM-kisoissa, mutta ei aivan yltänyt mitaleille asti.
Liisa Anttila on kilpaillut suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa kansainvälisellä huipulla. Jälkimmäisen lajin MM-kisoista hän on saavuttanut huimat 4 kultaa, 4 hopeaa ja 7 pronssia. Anttila on voittanut kolme nuorten sarjojen Suomen mestaruutta maastojuoksuista, ja hän on menestynyt hienosti myös hiihdossa. Ratajuoksuissa korkein tilastosijoitus on 1 500 metrin ajalla, jolla Anttila sijoittui 16-vuotiaiden SM-kisoissa seitsemänneksi. Tämä tulos on 15-vuotiaiden kaikkien aikojen Suomi-tilastossa sijalla 96.
Päivi Pullin korkein tilastosijoitus on 1 500 metriltä, mutta hän on juossut kovia aikoja myös 800 ja 3 000 metrillä. Ennätystulokset ovat olympiavuosilta 1976 ja 1980.
Riitta Aura on juossut 400 metriä niukasti alle minuutin haamurajan. Hän on lähellä päätyä tilastoihin myös 800 metrin ennätyksellään.
Johanna Ali-Kippari kilpaili useassa lajissa nuorten sarjojen SM-kisoissa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Parhaimmat sijoitukset tulivat moniotteluista sekä korkeushypystä ja kolmiloikasta. Hän ylitti 155 cm korkeudessa olleen riman jo 14-vuotiaana ja oli tämän ikäluokan parhaimmistoa Suomessa 90-luvun lopulla.
Muutama muukin Luopioisten urheilija on lähellä yltää Suomen tilastossa 1 000 parhaan joukkoon. Esimerkiksi Kaisu Järvinen on juossut 400 metriä alle 61 sekuntiin ja Anne Lehtinen saman matkan aitojen kanssa hieman yli 71 sekuntiin. Raija Sikiö taittoi 800 metriä 2 minuutissa 20 sekunnissa kesäkuussa 1978 ja Helena Pulkki on tehnyt viime vuosina kovia maratonaikoja. Riitta Käenniemelle löytyy hienoja tuloksia yleisurheilun viisiottelusta ja pituushypystä jo 60- ja 70-luvuilta.
Myös ainakin Aino Körhämö (o.s. Hokkanen) ja Kristiina Lukula Luopioisten Maratoonareista ovat juosseet kunnioitusta herättäviä aikoja pidemmillä juoksumatkoilla.
Kuten edellä on todettu, oli Lujalla useita kovatasoisia ratakierroksen juoksijoita 70- ja 80-luvuilla. Tämä näkyi upeasti myös viestijuoksujen SM-kilpailuissa, joissa monet nimekkäämmät urheiluseurat jäivät taakse.
Lujan nelikko Virva Vesanen, Kaija Turunen, Riitta Aura ja Leena Kostiainen sijoittui kolmanneksi 4×400 metrillä Turun SM-viesteissä 1978. Seuraavana vuonna mitalin väri kirkastui hopeiseksi. Palkintopallilla olivat molemmilla kerroilla myös suurseurat Viipurin Urheilijat ja Helsingin Kisa-Veikot, jonka joukkueessa juoksivat muun muassa arvokisaedustajat Pirjo Häggman (nykyään Wilmi-Rokkanen) ja Helinä Laihorinne (nykyään Marjamaa).
Luopioisten Luja osoitti näillä sijoituksilla, että pienemmänkin paikkakunnan urheiluseurasta voi tulla menestyviä juoksujoukkueita. Yrittäjiä on vuosien varrella ollut paljon, mutta Luja on Suomen kaikkien aikojen 36:nneksi nopein seurajoukkue naisten 4×400 metrin viestissä. Se on todella komea saavutus.
Sami Tapanainen
