Pälkäneen yleisurheilua esittelevässä juttusarjassa syvennytään seuraavaksi Luopioisten Lujan miesten ennätyksiin. Heti alkuun on todettava jälleen, että pienen kunnan seurasta on tullut kovatasoisia yleisurheilijoita.
Taulukossa ovat Lujan miesten yleisurheilutulokset, jotka sijoittuvat 500 parhaan joukkoon Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Tiedot on kerätty Tilastopajan tietokannasta toukokuussa 2023. Lyhenne ka tarkoittaa käsiajanotolla mitattua aikaa juoksulajeissa.
Arviointiin on otettu suoritushetkellä Luopioisten Lujaa edustaneiden miesten tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista. Urheilija on voinut tehdä vielä paremman tuloksen jonkun toisen seuran nimiin.
Tuloksia on kaikista lajiryhmistä ja ne ajoittuvat vuosiin 1977–1988, eli melko lyhyelle ajanjaksolle. Laajin edustus Lujan miehiä on keskimatkojen juoksujen (800 ja 1 500 m) tilastoissa. Suomen kaikkien aikojen 613 parhaan 800 metrin juoksijan joukossa on viisi seuran urheilijaa. Esimerkiksi vuoden 1983 tilastossa tämän matkan top75:ssä oli peräti neljä Lujan edustajaa.
Olli Käenniemen monipuolisuus käy hyvin ilmi taulukosta. Hän on peräti yhdeksässä lajissa Suomen 824 parhaan urheilijan joukossa. Käenniemi oli kahdesti toinen Kalevan kisojen kymmenottelussa ja halli-SM-kisojen seitsenottelusta hän voitti kolme kultaa ja kaksi hopeaa. Käenniemi sai myös pukeutua Suomi-paitaan muutamissa maaotteluissa. Kymmenottelun ja korkeushypyn ennätykset on tehty Gelsenkirchenissä, silloisessa Länsi-Saksassa lokakuussa 1978. Siellä syntyneillä tuloksilla olisi voitettu kymmenottelun Suomen mestaruus viime kesänä ja taisteltu SM-hopeasta korkeushypyssä. 
Juha Pihlajamäki oli maan yhdeksänneksi nopein 800 metrin juoksija 1983. Hän kilpaili lajissa muutaman kerran Kalevan kisoissa, mutta ei yltänyt finaaliin asti. Pihlajamäki löytyy Suomen kaikkien aikojen tilastosta myös 400 ja 1 500 metriltä. Hän juoksi ratakierroksen hieman yli 50 sekuntiin neljä päivää ennen Moskovan olympialaisten avajaisia 1980 ja 1 500 metriä taittui alle neljässä minuutissa reilut pari viikkoa ennen Los Angelesin olympialaisia 1984.
Veli-Matti Pohjonen oli nuorten sarjojen SM-kisoissa yhdeksän parhaan joukossa kuulantyönnössä ja kiekonheitossa. Taulukossa näkyvä kiekonheiton tulos on tehty Luopioisissa 25.8.1983. Kuhmalahtelainen Pohjonen on ollut huippu-urheilun ytimessä vuosikymmenien ajan, sillä hän on toiminut pitkään Tapparan ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen huoltajana ja hierojana. Liiga- ja maajoukkuemitaleja on kertynyt huimat 23 kappaletta, joka lienee Suomen ennätys. Vuoden takaisessa haastattelussa Pohjonen nosti tärkeimmäksi voitoksi Leijonien vuoden 1995 maailmanmestaruuden.
Esa Nurmisen vahvin laji oli tilastojen perusteella 800 metriä, mutta menestystä tuli myös 400 ja 1 500 metrillä. Hän kilpaili muutaman kerran Kalevan kisoissa 70-luvun lopulla. Loppukirikamppailuihin löytyi varmasti nopeutta riittävästi, sillä 200 metriäkin on kulkenut kovaan aikaan 22,7 sekuntia.
Veikko Ahola teki Lujalle hienon sarjan juoksulajien tuloksia 1984. Hän oli aiemmin voittanut mm. halli-SM-kisojen hopeaa 1 500 metrillä 1980 Kalajoen Junkkareiden urheilijana. Kilpailussa syntynyt aika 3.50,32 oikeuttaa Suomen kaikkien aikojen sisäratatilastossa sijaan 43. Vuoden 1979 Paavo Nurmen kisojen korkeatasoisella 1 500 metrillä Ahola sijoittui kuudenneksi komealla ajalla 3.44,01.
Asko Murto teki kymmenottelun ennätyksensä 20-vuotiaiden SM-kisoissa Maarianhaminassa heinäkuussa 1983. Hän sijoittui kilpailussa viidenneksi. Murto oli erityisen vahva hyppylajeissa, mistä kertovat korkeus- ja seiväshypyn ennätykset 190 cm ja 410 cm.
Jarkko Jokinen osallistui 18-vuotiaiden SM-kisoihin kuulantyönnössä ja keihäänheitossa, mutta ei selviytynyt finaaliin asti. Helposti muistettava kuulaennätys 15,15 metriä syntyi Kuhmalahdella heinäkuussa 1988.
Risto Karvonen voitti kaksi 16-vuotiaiden Suomen mestaruutta ja useita muita nuorten sarjojen SM-mitaleita ennen siirtymistään Luopioisten Lujaan. Korkein aikuisten tilastosijoitus on 3 000 metrin ennätyksellä, mutta myös lyhyemmiltä matkoilta löytyy kovia noteerauksia.
Arto Toukoselta on mukana 800 metrin aika syyskuulta 1981. Hän on painellut myös 400 metriä lähes 50 sekuntiin ja on tämän matkan Suomi-tilastossa sijalla 869.
Laadukkaasta juoksijajoukosta huolimatta Luja ei voittanut SM-mitaleita miesten viesteistä. Seura osallistui monena vuonna SM-kilpailuihin, mutta karsiutui yleensä alkuerissä. Nelikko Jouko Koivunen, Arto Toukonen, Veikko Jokela ja Esa Nurminen sijoittui SM-viestien kahdeksanneksi 4×400 metrillä 1979.
Myös muiden Luopioisissa toimineiden seurojen yleisurheilijat ovat tehneet hienoja tuloksia. Luopioisten Maratoonareista on tullut viime vuosina useita pidemmillä matkoilla kilpailleita juoksijoita. Esimerkiksi Jani Körhämö on juossut maratonin hienossa ajassa 2.58.45 vuonna 2012.
Aitoon Urheilijoiden Urho Mäkirinta oli maan parhaita alle 20-vuotiaita pituushyppääjiä ja pika-aitojen juoksijoita 50-luvun alkupuolella. Keihäskin lensi yli 61 metriä jo 18-vuotiaana. Saman seuran Heikki Konkola oli vielä Mäkirintaakin hieman nopeampi 110 metrin aitojen juoksija 16,2 sekunnin ajalla vuodelta 1952. Nimellä E. Numminen tulosluetteloon kirjautunut juoksija paineli 100 metriä aikaan 11,2 sekuntia vuonna 1961.
Vielä vanhempia tuloksia löytyy Luopioisten suojeluskunnan urheilijoille. Esimerkiksi Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin yleisurheilumestaruuskilpailuissa 1932 kilpaili Luopioisista ainakin Leo Lehto, Jaakko Anttila, Viljo Lehtinen, Väinö Mattila ja Kauko Rihkanen. Lehto voitti Äänekosken Urheilijoissa muun muassa maastojuoksun Suomen mestaruuden ja 5 000 metrin SM-pronssia 1934.
Seuraavaksi siirrytään takaisin 2000-luvulle, sillä kirjoitussarjan viimeisessä osassa tutustutaan Pälkäneen Luja-Lukon ennätyksiin. 
