Kangasalla kantautui todennäköisesti ainakin Vääksyn kartanoon tietoja 1500-luvun loppupuolen valtataistelusta, joka alkoi Ruotsin kuninkaan Sigismundin hallituskautena.
Sigismund oli Juhana III:n poika avioliitosta puolalaisen prinsessan Katarina Jagellonican kanssa. Varhemmin Juhanalla oli ollut, herttuana ollessaan, pitkäaikainen suhde Kaarina Hannuntyttären kanssa, ja lapsiakin oli tästä liitosta syntynyt neljä. Kuningas Sigismund oli täten Kaarinan lasten velipuoli, merkittävä asia!
Juuri Juhana oli antanut Kaarinalle ja lapsille Kangasalan Vääksyn kartanon asuintilaksi. Hyvistä suhteista ja Juhanan huolehtivaisuudesta kertoo sekin, että hän määräsi yhden näistä lapsistaan, Julius-pojan, Turun linnan käskynhaltijaksi vuonna 1580. Valtataistelu syntyi, kun Kaarle-herttua halusi syöstä Sigismundin vallasta ja nousta itse valtaistuimelle.
Nyt ollaan kuuluisan suomalaisen taulun aihepiirissä. Kaarlesta on muistettava, että hän oli Kustaa Vaasan poikia hänkin, kuten Eerik XIV ja Juhana III.
Albert Edelfeltin – jonka näyttely Ateneumissa jatkuu 17. syyskuuta saakka – tunnetussa maalauksessa on kuvattu vuoden 1597 tapahtuma. Laillisen kuninkaan Sigismundin kannattaja Klaus Fleming oli kuollut. Näin Kaarle-herttua pääsi eroon yhdestä pahimmista vastustajistaan. Kaarle sitten syrjäyttikin Sigismundin ja hänestä tuli kuningas Kaarle IX.
Kuva on tapahtumasta Turun linnassa vuonna 1597. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Vääksyn Kaarina oli kuollut jo vuotta ennen taulussa kuvattua tapahtumaa, mutta jälkeläiset hallitsivat edelleen kartanoa. Kangasalla oli näin ollen vahvaa kiinnostusta kuningas Sigismundin asemaa kohtaan.
Oma dramaattinen kertomuksensa on sitten toinen taistelu vallasta, siinäkin mukana Juhanan geenit. Kun Kaarina Hannuntyttären yksi lapsenlapsi jäi täysiorvoksi, hän pääsi hoitoon Vääksyn kartanoon, mummolaan. Orpopoika oli Jakob de la Gardie. Sittemmin Kaarina-mummon kasvattaman pojan onnistui sotapäälliköksi noustuaan valloittaa jopa Moskovan. ”Laiska-Jaakko” ei ollut osuva nimi!
Keskusteluaiheita ja jännittämisiä on siis totisesti riittänyt Kangasalla. Ainakin pienen maalaispitäjän kahdessa kuninkaankartanossa, Vääksyssä ja Liuksialassa, kahden kuuluisan Kaarinan suurtiloilla.
Keijo Koivula
