Kristian Koivisto nostaa hattua kaikille duunarikoripalloilijoille – ”Arvostan älyttömästi sellaista pelaajaa, joka tekee jollekin toiselle mahdollisuuden tehdä sen korin”

Koripallossa tapahtuu koko ajan, ja laji on nykymuodossaan myös fyysisesti vaativa. Lisäksi pitää olla hyvä monessa asiassa, vaikka jokaisella onkin omat vahvuutensa. Siksi koripallo viehättää Kristian Koivistoa.

Koripallo on jääkiekon ja jalkapallon tavoin maalintekourheilua, jossa nimi päätyy lehteen tai kannattajien huulille useimmiten onnistuneen viimeistelyn jälkeen. Luja-Lukon miesten koripallojoukkueen Kristian Koivisto kehottaa kuitenkin katsojaa kiinnittämään huomiota kentällä muuhunkin kuin pallon tai pallollisen pelaajan liikkeisiin. Se on yksi koripallossa häntä vahvasti kiehtovista asioista.

– Uskallan sanoa, että voit olla joukkueen paras pelaaja tekemättä yhtään koria, Koivisto sanoo.

Hän näkee pallottoman pelaamisen taitojen ja merkityksen avautuvan seuraamalla esimerkiksi yhden hyökkäyksen ajan jonkun tietyn yksittäisen pelaajan tekemistä.

– Duunarin rooli on siinä mielessä raaka, että ihmiset eivät useinkaan osaa nähdä sitä työtä. Koripallossa tarkoitus on tehdä kori, ja jokaisen pelaajan tekemät asiat vaikuttavat siihen ja ovat tärkeitä. Arvostan älyttömästi sellaista pelaajaa, joka tekee jollekin mahdollisuuden tehdä sen korin.

Koiviston mukaan pelaajalle on tärkeää pystyä kentällä näkemään, mitä kukin on tekemässä, mitä tapahtuu kokonaisuutena ja miten eri pelaajien tekeminen vaikuttaa siihen, mitä on kenties tapahtumassa seuraavaksi. Joukkuekavereiden peliliikkeiden ja aivoitusten lukeminen on usein sitä helpompaa, mitä pidempään on pelattu yhdessä; tutun kaverin aikomukset tietää välillä jo melkeinpä kulmakarvojen liikkeestä.

Tämä on näkynyt myös Luja-Lukon kakkosdivarijoukkueen otteissa tämän kauden miehistömuutosten myötä. Kaikki eivät ole olleet vielä niin sanotusti täysin samalla sivulla.

– Raholasta tulleet kaverit olivat ensimmäisessä sarjapelissä ensimmäistä kertaa mukana, eivätkä olleet ehtineet vielä olla edes treeneissä mukana. Pelaamisemme näytti silti ihan koripallolta, Koivisto naurahtaa.

Samalla kun Luja-Lukko on hionut yhteispeliään kuntoon, se on löytänyt oman vahvuutensa, jolla haastaa kovempiakin vastustajia. Tuoreet jalat, aggressiivinen peli, tiukka puolustus ja nopeat vastaiskut ovat olleet yhdistelmä, jolla pälkäneläisjoukkue pärjää. Kääntöpuolena on pelityylin kuluttavuus: jos jalkeille saadaan vain avauskentällinen ja vaihtopelaaja tai pari, käy helposti kuten Lapuaa tai Saloa vastaan. Bensa loppuu koneesta.

– Meillä on ollut paljon sairasteluja, ja esimerkiksi Salossa peli oli vierasjoukkueelle aika hankalasti tiistai-iltana kello 21… Mutta kun saadaan täysi kokoonpano ja joukkueelle kilometrejä alle, niin hyvältä näyttää. Meillä on kuitenkin kymmenen jätkää, joista jokainen pystyy olemaan se ratkaisuihin pystyvä kaveri.

Ensi viikonloppuna Luja-Lukko isännöi Kostia-areenalla Vaasan Salamaa. Aiemmat pelit antavat osviittaa siitä, että ottelu voi kääntyä kummalle joukkueelle hyvänsä.

Peli alkaa pälkäneläisille perinteiseen tapaan lauantaina kello 13. Tulisiko Luja-Lukonkin miettiä kotipelien järjestämistä sellaiseen aikaan, että vastustajien olisi mahdollisimman vaikea saada kunnollista kokoonpanoa jalkeille ja kotijoukkueella olisi sitä kautta paremmat mahdollisuudet voittoon?

– No ei. Vaikka voittaa halutaankin, itse toivon, että vastustaja saapuu paikalle täydellä kokoonpanolla, saadaan tasainen reilu urheilutapahtuma ja pääsemme mittaamaan kunnolla meidän omaa tasoamme. Kun pelataan täysillä kokoonpanoilla, peli on huomattavasti mielenkiintoisempaa ja tasokkaampaa, kun nähdään parempia suorituksia.