Kangasalan Kaivannossa sijaitsee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin entinen B-mielisairaala, tuttavallisemmin Kaivannon sairaala. Kaivannon sairaalalla oli tyhjilleen jäädessään vuonna 2015 täysin käyttökelpoisessa kunnossa ja muunneltavissa moneen tarkoitukseen. Lisäksi kiinteistö sijaitsee kuvankauniilla paikalla Längelmäveden rannalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei kuitenkaan ole saanut kiinteistöä myytyä eikä sitä ole myöskään vuokrattu. Osittain ainakin myynnin osalta vastassa on kaava, joka ei mahdollista alueen käyttöä mihin tahansa ainakaan ilman kaavamuutoksia.
Kaivannon sairaala ei ole ainoa laatuaan Suomessa. Vanhat sairaalat ovat tyypillisesti olleet vaikeita hyödyntää niiden alkuperäisen toiminnan päätyttyä. Mielikuvakin antaa sairaalasta kuvan rakennuksena, jossa on pitkät käytävä keskellä ja sen reunoilla pieniä huoneita. Se on kuitenkin paljon muutakin.
Aikanaan sairaala, uutena Pirkanmaan sairaala, sai entisen Kiehelän tilan maat käyttöön testamentilla sillä ehdolla, että alueelle rakennetaan sairaala. Valmistuessaan 1962 sairaala oli uudenaikainen ja suuri kompleksi, jonka työmaalla työskenteli työnjohtajana myös itse Kalle Päätalo. Alueelle rakennettiin aivan Längelmäveden rantaan moderneja rivitaloja, johon työntekijät pääsivät muuttamaan.
Kaivantoon muuttikin perheineen paljon ulkopaikkakuntalaisia. Sairaalan johtavalla ylilääkärillä oli oma, ajanmukainen huvilansa, jossa oli suuret ikkunat järven suuntaan, suuret terassit ja parvekkeet sekä kahden auton talli. Huvilat kelpasivat edustuskäyttöön helposti myös isokenkäisten vieraillessa. Sairaalalla oli oma puuverstas, jossa työskenteli sairaalan potilaita, täyden korjaamovarustuksen sisältävä huoltoalli ja pihalla rasvamonttu. Vieressä on omaa viljeltyä peltoa ja rannassa kaksi rantasaunaa, joita käytettiin 2010-luvulle asti. Sairaalan asukkaat saivat viljellä maatilkkujaan. Sairaalassa on myös uimahalli ja luonnollisesti pesulat ja suurtalouskeittiöt.
Kiinteistö on siis paljon muutakin kuin vain sairaala. Sen alueella on asuttu ja työskennelty monipuolisesti. On silkkaa haaskausta, että kiinteistö on jätetty aikanaan tyhjäksi. Samaan aikaan kun yrittäjät, harrastajat ja taiteilijat etsivät itselleen työtiloja ja ihmiset edullista asumista, sitä rapistuu tyhjänä omistajansa rasitteena. Kylmilleen jätetyt rivitalot sijaitsevat hienolla paikalla aivan järven rannassa, ja valtatie 12 ja Luopioisten Linja vie kaupunkiin.
Sairaala on ollut useasti myynnissä ja on tiedossa, että siitä on tehty tarjouksia. Miksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, nykyinen Pirha, ei ole myynyt kiinteistöä? Jos ostajaa ei löydy, miksi edes osaa ei vuokrata? Kiinteistöllä on edelleen kuluja muun muassa vartioinnista ja pihan huollosta. Autioitumisen alkuvaiheessa, kun rakennuksessa oli lämmitys, kulut olivat moninkertaiset, ainakin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa veronmaksajien rahoja.
Olen itse kysynyt tiloja osittain vuokralle. Vastaus, jos sitä joskus harvoin on tullut, on ollut kielteinen. Kiinteistö halutaan myydä kokonaan, eikä sitä haluta vuokrata osittain. Tämän ymmärtää, Pirha ei ole kiinteistöbisneksen toimija. Se, mitä en ymmärrä, on se kankeus, miten näitä kiinteistöjä ei vaikka anneta pois vaan mieluummin maksetaan satoja tuhansia ”ylläpidosta,” joka tosiasiallisesti ei ylläpidä itse rakennuksia juurikaan vaan tarkoittaa vartiointiliikkeen auton pyörimistä alueella, lumen aurausta ja nurmialueen leikkausta.
Vuonna 2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä oli tuhansia neliöitä hyväkuntoista tilaa Kaivannossa. Mitä Pirhalla on nyt, kun rakennukset ovat olleet vuosia kylmänä? Uusimmat siivet rakennuksessa on valmistuneet 1990-luvulla, eli ne eivät ehtineet saavuttaa edes ensimmäisen peruskorjauksen teknistä ikää.
Kaivannon sairaala ei ole rapistunut tyhjänä sen takia, että sille ei olisi käyttöä tai että se ei sovellu mihinkään, vaan vain ja ainoastaan byrokratian ja hallinnollisten seikkojen takia. Se on suhteellisen hölmö syy rapistuttaa miljoonien edestä omaisuutta.
Suurten julkisten kiinteistönomistajien, kuten sairaanhoitopiirien, tulisi voida saada jokin ulkopuolinen taho hoitamaan kiinteistön myynti tai vuokraus. Tämä mahdollistaisi vaikka kiinteistön vuokrauksen osittain. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi jollakin allianssimallilla ja ehkä kaupungin jollain tavalla tukemana.
Kukaan ei vuokraa vanhaa B-mielisairaalaa, mutta itse olisin ollut kiinnostunut vuokraamaan hienokuntoista rantasaunaa, korjaamotilaa harrastekäyttöön ja puuseppäyrittäjä puuverstasta.
Asumme sairaalan entisten työntekijöiden itselleen rakennuttamassa rivitalossa, joka ei ole kuitenkaan sairaalan alueella mutta aivan naapurissa. Meidän taloyhtiömme asukkaat voisivat edelleen hyödyntää rannassa olevaa rantasaunaa takkatupineen, kuten talomme asukkaat tekivät aikaisemmin. Nyt se ei kuulemma ole mahdollista.
Olen kysynyt, voisiko tilojen käytöstä päästä johonkin sopimukseen, mutta se ei kuulemma ole mahdollista. Ei, vaikka esimerkiksi rantasaunat ovat luonnollisesti aivan erillisiä rakennuksia. Kiinteistön pahin vihollinen on sen autioituminen.
Näillekin tiloille olisi ainakin ehkä ollut käyttöä kun, kun olisi saatu se puuttuva silta omistajan ja käyttäjän välillä. Miten sellainen saataisiin luotua ja estettyä vastaavat tapaukset muualla?
Pyry Raunio
