Rehti Kangasala valtuustoryhmä kertoo mielipiteensä Kangasalan demokratian hinnasta ja toiminnasta (SHL 7.2.2024). Koska kirjoitus sisältää asiavirheitä ja olemme mielipidekirjoituksen kommenteista eri mieltä, haluamme julkituoda seuraavaa.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ei vienyt leijonanosaa Kangasalan päätöksenteosta. Vuoden 2022 budjettikirjassa sosiaali- ja terveystoimen osuus oli vain kuusi sivua koko 117 sivun budjetista. Yksittäisiä päätöspykäliä sosiaali- ja terveystoimesta tuli valtuustoon jokunen vuoden mittaan (esimerkiksi erikoissairaanhoidon lisälaskutukseen liittyen), mutta varsinainen päätöksenteko tapahtui jo lakkautetussa sote-lautakunnassa, ja sielläkin tiukkaan lainsäädäntöön nojaten.
Valtuuston kokoa on pohdittu Kangasalla valtuustoryhmien puheenjohtajien sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien yhteiskokouksissa kuukausittain marraskuusta lähtien. Olemme saaneet asiasta selvityksiä, kustannuslaskelmia ja vertailua samankokoisista kunnista kuin Kangasala. Rehti Kangasala -valtuustoryhmän edustaja on ollut näissä kaikissa kokouksissa läsnä.
Esimerkiksi vertailussa oli mukana 19 kuntaa, joista kahdeksassa kunnassa valtuuston koko on 43 jäsentä ja 11 kunnassa 51 jäsentä. Kangasala ei siis ole mikään kummajainen tässä vertailussa.
Saamamme kustannusarvio osoittaa, että kustannukset valtuutettua kohden ovat noin 3537 euroa/vuosi, ja noin 14 150 euroa/valtuustokausi eli kahdeksan valtuutetun vähennys olisi noin 113 200 euroa valtuustokaudessa. Ei viidennesmiljoonaa, kuten Rehti Kangasala mielipiteessään väittää.
Me vastuulliset valtuustoryhmät seuraamme aikaa ja pohdimme demokratian kehittymistä ja omia toimielinrakenteitamme kustannushyödyn näkövinkkelistä. Näemme, että valtuutettujen lukumäärän pienentäminen heikentää pienten puolueiden vaikutusmahdollisuuksia, kun suurten puolueiden painoarvo nousee. Pienentäminen vaikeuttaisi myös tasa-arvovaatimusten noudattamista sekä alueellisen osallisuuden toteutumista maantieteellisesti laajassa kaupungissamme. Nämä kaikki kaventavat demokraattista päätöksentekoa, mistä syystä olemme ryhmissämme päätyneet 51 valtuutetun kannalle.
Jotta pääsemme valtuutettujen vähentämistä vastaavaan kustannushyötyyn, olemme esittäneet muita keinoja demokratian kustannusten pienentämiseksi, muun muassa seminaareista säästämistä sekä kokousten harventamista ja yhdistämistä.
Valtuuston kokousten lyhyys Kangasalla ei johdu sosiaali- ja terveyspalvelujen siirrosta hyvinvointialueelle, vaan osallistavasta päätöksentekokulttuuristamme, jossa asiat ovat hyvin ja perusteellisesti valmisteltuja esimerkiksi ryhmien puheenjohtajakokouksissa, lautakunnissa ja valtuuston iltakouluissa. Myös tätä asiaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä kaikkien valtuustoryhmien kesken usean kuukauden ajan. Asioita voidaan hoitaa toisinkin, kuten Ylöjärven esimerkki vastaavassa asiassa osoittaa. He kun ovat äänestäneet asiasta kokouksissaan lukuisia kertoja. Mikäli mekin alamme suunnittelemaan asioita vasta kokouksissa, niin kyllä kokousten kesto pitenee, mutta ketä se kuitenkaan palvelee?
Viime valtuuston kokouksen asialistan lyhyydestä huolimatta kokous oli tarkoituksenmukaista pitää, koska asialistalla oli poistosuunnitelman muutos, jolla on kirjanpidollinen positiivinen vaikutus kaupungin talouteen. Ilmeisesti tätä kustannushyötyä ei Rehti Kangasala kirjoituksensa perusteella halunnut. Valtuuston kokous kannattaa pitää aina kun päätöksillä saavutettu hyöty on suurempi kuin kokouskulu.
Demokratialla on hintansa ja se vaatii vahvoja istumalihaksia, mutta aina kirkkaana mielessä pitää olla Kangasalan kehittäminen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäminen.
Saana Vahvelainen, kok
Raimo Kouhia, sdp
Merja Hackspik-Tuomisto, kok
Pekka Lahti, sdp
Jussi Jokilampi, ps
Sina Isokallio, vihreät
Ville Keskinen, kd
Hannu Karppila, kesk
Mikko Lehtonen, sit
Hanna Laine, sdp
Mika Ollila, kok
Jari Leino, ps
