Rakennusalan viimevuotinen totaalinen pysähtyminen on pysynyt tiukasti otsikoissa. Sen sijaan uusien autojen kaupan hyytyminen maassamme on jäänyt vähemmälle huomiolle. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo, että vuonna 2023 vain runsaan 87 000 ensirekisteröidyn auton määrä vaikuttaa maamme valmiiksi vanhan autokannan rajuun ikääntymiseen. Suomen autokanta on nyt iältään itäeurooppalaisten maiden tasoa.
– Autoalan viime vuosi oli poikkeuksellisen vaikea. Puhumme toimialan sukeltamisesta.
Lausala muistuttaa, että uusien autojen myynti sakkasi toden teolla viime vuonna. Silloin ensirekisteröitiin vain 87 508 tuliterää autoa.
– Pitkällä aikavälillä keskimääräinen uusien autojen myyntimäärä on liikkunut 120 000 kappaleessa.
Lausalan mukaan korkeat korot ja raju inflaatio lamaannuttivat suomalaisten uusien autojen hankintainnon.
– Tilanteesta tekee entistä huolestuttavamman se, että Suomessa on entuudestaankin jo hyvin vanha autokanta. Se vanhenee nyt lisää. Henkilöauton keski-ikä on nyt 13,5 vuotta ja romuttamisen keski-ikä yli 22 vuotta.
Lausala harmittelee, että autokantamme keski-ikä on tippunut kauaksi muiden pohjoismaiden tasosta. Suomen autokannan keski-ikä on Itä-Euroopan maiden tasolla.
KAIKESTA HUOLIMATTA isossa kuvassa autoalan työllisyystilanne on säilynyt hyvänä. Tero Lausala sanoo, että esimerkiksi huolloissa ja korjauksissa riittää työtä. Hänen mukaansa maassamme tarvitaan vuosittain noin 700 uutta automekaanikkoa. Lisäksi töitä on hyvin tarjolla tekniselle henkilökunnalle.
– Kaiken kaikkiaan autoalan työllisyysnäkymät ovat valoisat ja myönteiset. Käytettyjen autojen kauppa käy suhteellisen hyvin. Varaosakauppa vetää. Huolto- ja korjaussektorin palveluja käytetään aktiivisesti. Ammattiautoilu on tärkeä työllistäjä. Maassamme tavara liikkuu pääosin kumipyörillä.
Suomessa oli viime vuoden lopussa 2 756 015 henkilöautoa. Maahamme tuotiin viime vuonna 38 252 käytettyä henkilöautoa. 591 898 käytettyä autoa vaihtoi omistajaa viime vuoden aikana.
AUTOKANNAN SÄHKÖISTYMINEN etenee. Tero Lausalan mukaan viime vuonna ladattavien autojen osuus oli noin 54 prosenttia ensirekisteröinneistä. Täyssähköautojen osuus on kasvanut hieman yli kolmannekseen rekisteröinneistä.
Bensiini oli käyttövoimana suosituin viime vuoden henkilöautojen ensirekisteröinneissä. Niitä oli 34 354 kappaletta. Täyssähköautoja oli toiseksi eniten eli 29 536 kappaletta. Ladattavat hybridit olivat kolmannella sijalla. Niitä oli 18 087 kappaletta. Huomionarvoista on, että dieselien ensirekisteröintejä oli ainoastaan 5 056 kappaletta. Kaasuautojen määrä oli vähäinen eli 453 kappaletta. Etanoliautojen ensirekisteröiminen oli liki olematonta – vain 17 kappaletta.
Lausala pitää täyssähköautojen ensirekisteröinnin suurta määrää historiallisena käänteenä kotimaisessa autokaupassa.
– Muutos on myönteinen, ja se tekee alasta kiehtovan. Etenemme päästöttömyyden tiellä eteenpäin. Lisäksi autoilun turvallisuus kohenee merkittävästi.
– Suomi on pinta-alaltaan laaja maa, joten bensa-autot ja dieselit lunastavat täällä paikkansa vielä pitkään. Tavoitteena on luonnollisestikin oltava, että bensa- ja dieselautot uusiutuvat, koska niidenkin uudet mallit ovat vähäpäästöisiä.
AUTOILUN VEROTUS kaipaa ripeää päivitystä. Tero Lausala kuvaa suomalaista autoilun verotusta labyrintiksi, josta ei ole helppoa ulospääsyä. Hän korostaa, että verotusta on uudistettava, koska veromuodot ovat jopa 70 vuoden ikäisiä ja kaiken kaikkiaan autoilun erillisverotus on kansainvälisestikin vertailtuna harvinaisen korkeaa. Lausalan mielestä oppia voitaisiin ottaa Ruotsista.
Lausala huomauttaa, että Suomen valtio kerää vuosittain autoilusta huikeat kahdeksan miljardia euroa erilaisina veroina. Autoala on siis valtion tärkeä rahoittaja.
– Asia koskee erityisesti suurta elinkeinonharjoittajien joukkoa, sillä tavara liikkuu maassamme 90-prosenttisesti kumipyörillä.
– Vaikka Suomi on nyt taloudellisesti huonoissa kantimissa, on autoilun verotukselle tehtävä jotakin. Verojärjestelmän remontti pitää miettiä huolella ja niin, ettei tehdä hölmöjä päätöksiä asiassa, joka vaikuttaa hyvin laajasti suomalaisiin.
Lausala huomauttaa, että autojen käyttövoiman muutos vähentää valtion kirstuun kilahtavia euroja. Toisaalta yhteiskuntamme suosii taloudellisilla porkkanoilla sähköautojen hankkimista.
– Veroremonttia tarvitaan jo käyttövoimien kirjon näkökulmasta. Kun sähköistyminen etenee, valtiolle on koko ajan luvassa entistä niukemmin verotuloja. Verotus on ohjannut vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin, mikä on hyvä asia.
Lausala odottaakin paljon valtiovallan ja autoalan käynnistämiltä neuvotteluilta, joissa etsitään ratkaisuja autoilun verotuksen uudistamiseen ja oikeudenmukaistamiseen.
– Nyt me elämme autoilun lukuisten verolajien viidakossa, joka on hyvin vaikeaselkoinen ja epäjohdonmukainen. Maksamme autoveroa isosti ensirekisteröinnin yhteydessä. Sitten meillä on ajoneuvovero ja polttoainevero. Lisäksi arvonlisäverot ovat leivottuina lukuisiin asioihin.
Lausala muistuttaa, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt ohjelmaansa kirjauksen autoilun verotuksen korjaamisesta.
– Toivomme, että autoilun kokonaisverotus laskee. Toivomme, että autovero poistuisi asteittain kokonaan Ruotsin mallin mukaisesti.
MITÄ PIRKANMAAN automaailmaan kuuluu? Tero Lausala sanoo, että Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa monissa autoalan tunnusluvuissa.
Koko maassa henkilöautojen keski-ikä on 13,5 vuotta. Pirkanmaalla käytössä olevien autojen keski-ikä on sama 13,5 vuotta. Sen sijaan Uudellamaalla henkilöautojen keski-ikä on merkittävästi alhaisempi eli 10,7 vuotta. Yllättävää on, että Pohjanmaalla autojen keski-ikä on yli 15 vuotta. Vanhimmat eli keski-iältään 15,5 vuoden ikäiset autot löytyvät Kainuusta.
Käytössä olevien autojen keski-ikä on viiden viime vuoden aikana kasvanut eniten Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä on korkein Kainuussa (24,9 vuotta), Lapissa (24,4 vuotta), Pohjois-Karjalassa (24,2) ja Etelä-Savossa (23,7 vuotta). Pirkanmaalla keskimääräinen romutusikä on 22,1 vuotta. Se on alhaisin Uudellamaalla (20,5 vuotta).
Pirkanmaa on selkeänä ykkösenä täyssähköautojen rekisteröinneissä. Niitä oli Pirkanmaalla viime vuonna peräti 36 prosenttia. Koko Suomen prosenttiluku asettui 34:een. Lausala painottaa, että täyssähköautoja ostetaan alueilla, joissa niiden lataaminen on helppoa.
KÄYTETTYJEN AUTOJEN tuonnissa on tapahtunut merkittävä muutos, sillä tuonti on ammatillistunut. Tero Lausala sanoo, että takanapäin ovat vuodet, jolloin yksityiset ihmiset isoja saksalaisia dieselautoja Suomeen.
– Nyt tuontiautoista peräti yli 80 prosenttia tulee maahamme autoliikkeiden kautta. Ne ovat isoja maahantuojia. Tuotavat autot ovat nuoria, 1 – 3 vuotta käytössä olleita menopelejä. Enenevässä määrin tuontiautot ovat myös ladattavia.
Lausala korostaa, että autoliikkeen tuomassa ja myymällä autolla on vahva kuluttajasuoja. Autoliikkeet toimivat ammatillisesti ja vastuullisesti, joten niiltä voi ostaa tuontiauton turvallisin mielin.
Suomessa on käytössä tällä hetkellä 2,8 miljoonaa autoa. Arvioiden mukaan maassamme on vuonna 2040 käytössä 3 miljoonaa autoa.
MATTI PULKKINEN
