Itsenäisyyspäivän juhlassa Nuijalla Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä kysyi tervehdyssanoissaan, rohkenisiko Pälkäne ryhtyä profiloimaan lukutaitoon, siis ottamaan kunnan keskeiseksi kärkihankkeeksi lukemisen, lukutaidon.
Sydän-Hämeen Lehdessä 13.12.2017 Ulla Siren muistutti mieleen Pälkäne-Seuran tuoneen lukutaidon usein esille. Samaten Daniel Medelplanin museonjohtaja Arja Liutta korostaa lukutaidon olevan iso asia Pälkäneen kohdalla. Onhan tämä ollut lukutaitopitäjä jo puuaapisen ajoista lähtien.
Miksi lukutaito olisi juuri nyt erityksen tärkeä asia? Julkisuudessa on toistuvasti tuotu esille huoli varsinkin poikien lukutaidon heikkenemisestä, ja viimeisimmät Pisa-tutkimukset todistavat saman asian.
Koko Suomellahan on pitkät perinteet lukemisessa. Vuoden 1686 kirkkolain mukaan papiston tuli valvoa muun muassa opetusta. Lukkareita käytettiin koulumestareina ja lukutaitoa testattiin kinkereillä, joita ennen kutsuttiinkin lukukinkereiksi, lukusiksi. Vuoden 1730 piispantarkastuksessa todettiin useimpien seurakuntalaisten osaavan lukea.
1800–luvulla koululaitos alkoi kehittyä, Pälkäneellä aluksi kiertokouluina ja pitäjänkouluna Onkkaalassa. Kansakoulu alkoi toimia Pälkäneellä 1876. Paikallista lukuharrastusta osoittaa sekin, että tänne perustettiin ensimmäinen kirjasto jo vuonna 1851 ja 1881 Onkkaalan ompeluseura perusti kirjaston. Nämä muodostivat pohjan Pälkäneen Kirjastoseuralle, joka avasi kirjaston 1920. Tämä muuttui kunnankirjastoksi 1929.
Lukemisen yleisyyttä ja harrastusta kuvaa muun muassa maininta Kaarlo Tiililän päiväkirjoissa Tiililän talon rengistä, joka oli jo 1870-luvulla lukenut ”kirjaston kaikki kirjat”. Lukeminen jos mikä sopisi siis mainiosti Pälkäneen kunnan brändiksi eli tavaramerkiksi, johon liittyisi ajatus sivistyneestä maalaiskunnasta, jossa lukutaito on erityisen arvostetussa asemassa. Kun koululaitos omaksuisi lukemisen ja lukutaidon opettamisen tärkeimmäksi asiakseen, niin kuin se vuosisatojen ajan onkin ollut, tämä voisi osaltaan nostaa Pälkäneen lukionkin arvostusta.
Lukutaito on muutakin kuin sitä, että osaa lukea. Luettu täytyy osata myös ymmärtää, ja ehkä tämä on juuri se asia, joka Pisa-tutkimuksissakin laskee poikien pisteitä. Hyvä luetun ymmärtäminen on alati paisuvassa ja joka taholta vyöryvässä tietotulvassa erityisen tärkeä asia. Pitää osata erottaa valhe ja sepittely totuudesta, on osattava etsiä oleellinen tieto lukemattomien miljardien bittien joukosta.
Toivonkin Pälkäneen kohottavan lukutaidon kuntamme kärkihankkeeksi itsenäisyyden 100-vuotisuuden kunniaksi, jo pitkien perinteittemmekin takia. Jatkakaamme Medelplanin hengessä lukemista Pälkäneellä, hyvän lukutaidon huippuosaajana.
Paul Tiililä
