Rautajärveläinen Marjaana Myötyri teki syksyllä sosiaalisessa mediassa aloitteen neulekirkon järjestämiseksi Pälkäneen seurakunnassa.
– Luin vastaavasta tapahtumasta tehdyn jutun ja toivoin, että tällaista järjestettäisiin myös Pälkäneellä, Myötyri kertoo.
Seurakunnassa aloitteeseen tartuttiin, ja ensimmäinen neulekirkko toteutui nyt ensimmäisen paastonajan sunnuntain jumalanpalveluksessa Pälkäneen seurakuntatalolla.
– Meillä on periaatteena toteuttaa seurakuntalaisten toiveita ja mielellämme järjestämme erilaisia tapahtumia, mikäli ne eivät aiheuta kustannuksia, Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen sanoo.
Käsityöstä on hyötyä aivoille ja mielelle
Hento puikkojen kilinä säesti kirkkoherra Jari Kemppaisen saarnaa, joka sekin kertoi käsitöiden teosta.
– Käsitöiden tekeminen ravitsee pääkoppaa ja ehkäisee aivojen rapautumista, hän sanoi.
Kemppainen kertoi tutkimuksista, joiden mukaan käsitöitä harrastavilla on vähemmän muistiongelmia, kuin muilla.
Neulominen antaa parhaimmillaan mahdollisuuden päästä tilaan, jossa päätä ei paina mikään murhe.
– Käsitöiden teosta on erityistä hyötyä stressaantuneille ja ahdistuneille, koska aivot joutuvat keskittymään käsillä tekemiseen, eikä huolille näin jää tilaa.
Ompeluseuroilla tuettiin vähävaraisia ja lähetystyötä
Kirkkohistoriaa harrastava Jari Kemppainen toi puheessaan esiin myös seurakunnan pitkät perinteet käsitöiden teossa.
– Meillä on ollut ompeluseuroja vuodesta 1894 alkaen.
Alun perin ompeluseurat toimivat pakana- ja diakonialähetyksen hyväksi. Vaatteita valmistettiin vähäosaisille tai käsityöt myytiin ja rahat lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.
Kovin pienimuotoista ompeluseurojen toiminta ei ollut. Kemppainen kertoi ompeluseuran järjestäneen vuonna 1905 kesäjuhlat, joilla kävi 2000 osallistujaa.
Kutominen muistuttaa elämästä
– Silmukat luovat puikkojen avulla ketjuja toistensa päälle. Lanka tullaa sormien läpi ja luo uutta. Kuten jokainen silmukka, jokainen päivä luo tulevaa. Jokainen väärin tehty silmukka näkyy ja joskus täytyy purkaa, kirkkoherra Jari Kemppainen sanoi.
Hän jatkoi puheessaan vertauskuvaa myös kertomalla siitä, miten ihminen joskus tarvitsee apua pudonneen silmukan nostamiseen.
– Paastonajan tarkoituksena on katsoa elämämme kudetta, pyytää anteeksi ja joskus purkaakin. Raamatussa kankaan kutominen on koko elämän vertauskuva.
Kolehtiin kertyi lankakeriä
Kirkkoherra Jari Kemppainen kertoi neulekirkon järjestämisen edellyttäneen perehtymistä käsitöiden maailmaan. Hyvin tehty valmistautuminen välittyi seurakuntalaisille, joista monet kiittelivät puheiden sanomaa.
Neulekirkon osallistujamäärä jäi kuitenkin tavanomaisesta. Nyt paikalla oli 36 henkilöä. Osa oli ottanut kutimet mukaansa, osa oli paikalla ilman käsityötä. Osallistujat toivoivat neulekirkkoa uudelleen.
– Tänne saa tulla kutimien kanssa tai ilman, niin kuin aina muihinkin tilaisuuksiimme, Kemppainen sanoi.
Hän arveli, että ihmiset tulevat helpommin mukaan kirkossa järjestettäviin jumalanpalveluksiin.
– Halusimme kuitenkin järjestää tämän jumalanpalveluksen seurakuntatalolla.
Kolehtia kerättiin tällä kertaa isoon pajukoriin, sillä etukäteen oli tiedossa, että kolehdiksi kelpaavat myös lankakerät sekä valmiit neuleet.
– Saimme kolehtiin 31 lankakerää sekä yhdet valmiit sukat, lähetyssihteeri Paula Eloranta iloitsi.
Lankakeristä luodaan uutta seurakunnan Tehdään yhdessä -kerhossa, ja sukkia annetaan lahjaksi muun muassa ikäihmisille.
