Kävin Kangasalan kaupunginsairaalassa potilaana. Sehän on paikka jossa ensin ollaan, sitten siirrytään Valkeakoskelle ja sen jälkeen – jos on vielä hengissä – löytää itsensä Acutasta. Nyt pääsin heti sisäänkirjoitetuksi, mutta odottaa pitäisi. Kiirutta ei ole, totesin, olenhan eläkkeellä. Kahdeksan tunnin istumisen jälkeen pääsin lääkärin puheille, ja tutkimusten jälkeen olisi ollut tarpeellista kuvata kyseessä oleva vamma, mutta röntgen oli jo suljettu kello 13. ”Tulkaa huomenna kymmenen jälkeen”, minulle sanottiin. Selvisin seuraavana päivänä paikalle vasta kello 12, mutta ei hätää, odotin neljä tuntia röntgeniin ja kaksi lääkärin puheille.
Lääkäri totesi ykskantaan ettei voi tehdä mitään, kun röntgenlääkärin lausuntoa ei vieläkään ollut käytettävissä, mutta lohdutukseksi antoi lähetteen laboratorioon tulehdusarvon mittaukseen. ”Tule huomenna -kutsu” tuli vielä kolmeen kertaan. Totta kai menin ja farssin loppu olikin seuraava: Kun sitä röntgenlausuntoa ei vieläkään ole tullut ja käsi on kipeä, niin pannaan siihen lasta – kuten lääkäri numero 2 jo sanoi – ja tulet taas tiistaina vastaanotolle, eiköhän se silloin ole jo tullut. Saa nähdä.
Eino I.Gustafsson
Veronmaksaja /eläkeläinen Suoramalta
