Syksykö synkkä? Hui hai! Ja mitä vielä!
Silmäs sä avaa ja sieluskin siellä!
Värejä riittää maassa ja puissa.
Värejä, valoja kesän ja syksyn,
talvenkin varmaan, kohta jo koittavan.
Paistetta piisaa päivin ja öin.
Vettäkin viileää, raikasta riittää
pilvissä niin ja pilvien alla.
Pisaroina pienoisina, puroisina pulppuisina,
jokinakin juoksevina
merta kohden mennessään.
Aika on luonnossa levon ja unen.
Silmuissa valmiina elo jo tulevan suven.
Nukkuvat nyt ne untansa auvvoisaa.
Mut kevät kun koittaa ja aurinko voittaa,
ne paisuvat, puhkeevat,
lehtinä, kukkina kukoistaen
koko suvemme suloisen.
Mikko Kiio
Kangasala
