Kukkian kyliin tavoitellaan lisää elinvoimaa

Mikkolan Navetalla riitti kiinnostuneita kuulijoita, kun Kehittyvät Kukkian kylät-hanke julkistettiin. Kehittämishankkeen tavoitteena on saada lisää asukkaita kyliin markkinoimalla niitä houkuttelevina asuinpaikkoina sekä kyläläisten hyvän elämän edellytysten kehittäminen.

Mikkolan Navetalla julkistettiin lauantaina Kehittyvät Kukkian kylät-hanke, jonka tarkoituksena on luoda elinvoimaa Kukkian kyliin: Aitooseen, Luopioisiin, Rautajärvelle, Kyynärölle, Padankoskelle, Kuohijoelle, Puutikkalaan ja Haltiaan.

Tavoitteena on saada paitsi uusia asukkaita kyliin, myös tuoda niihin lisää hyvää elämää.

Hanke kiinnosti ja Mikkolan Navetan luentosaliin oli kokoontunut runsas joukko kuulemaan ja keskustelemaan asiasta. Hankkeen punaisena lankana kulkee alueen kehittäminen kylien yhteistyönä, toimijoina ovat yksityiset henkilöt sekä alueella toimivat seurat ja yhdistykset. Nimenomaan kyläläiset tietävät, mikä heidän kylässään on sellaista, mikä tekee siitä elinvoimaisen ja mitä siellä kannattaa kehittää. Jokaisesta kylästä tarvitaankin yhdyshenkilö. Hankkeen ytimenä on, että tekeminen ja resurssien hankkiminen otetaan omiin käsiin.
– Seitsemän ihmisen sijasta toivomme, että mukaan tulee seitsemänkymmentä ihmistä, ei pelkästään hanketoimiston väki, sanoo hanketyöntekijäksi vastikään valittu, Rautajärvelle paluumuuttanut Kirsi Oesch.
Hanketiimin dynamona toimivat Oeschin lisäksi Leena Ilmola, Seppo Kääriäinen ja Päivi Loukamo. Johtoryhmään tulee osallistuvien yhdistysten edustajat. Aikaa hankkeen toteuttamiseen on kevääseen 2020.

Hanketta ovat olleet käynnistämässä hanketyöntekijä Kirsi Oesch, Seppo Kääriäinen Luopioisten Yrittäjistä ja Leena Ilmola Osuuskunta Pöllökartanosta sekä kuvasta puuttuva Päivi Loukamo Mikkolan Navetalta.

Asuntoja, palveluita ja joustotyötä

Kolmena tärkeimpänä tekemisen paikkana mainittiin asuntojen lisääminen, paremmat paikalliset palvelut ja kulkumahdollisuudet sekä joustotyön tekeminen. Tavoitteena on näiden kolmen osa-alueen ongelmien samanaikainen ratkaiseminen.

Tärkeänä pidettiin vuokra-asuntojen määrän ja ennen kaikkea sellaisten asuntojen määrän, joihin on houkuttelevaa muuttaa, lisäämistä. Olisi tärkeää, ettei kaavoitettaisi vain isoja omakotitalotontteja, vaan huomioitaisiin erilaiset asumisen tarpeet.

Joustotyön tekijöitä toivotaan muun muassa vapaa-ajan asukkaista vakituisiksi muuttavia, tällaisesta Luopioisten Pöllökartanossa asuva Leena Ilmola kertoi itse olevansa hyvä esimerkki.
Ensimmäisenä hankkeessa otetaan työn alle liikenneyhteyksien parantaminen ja asukkaiden tarpeiden selvittäminen. Liikenneyhteyksien parantamiseksi kokeillaan helmi-maaliskuussa kimppakyytimallia. Www.nappinaapuri.fi osoitteesta löytyvä palvelu kaipaa nyt koekäyttäjiä.
– Minä esimerkiksi kuljen kaksi-kolme kertaa viikossa Helsinkiin tai Jyväskylään ja voin esimerkiksi ilmoittaa, että lähden Helsinkiin maanantaina kello kymmenen ja takaisin kello 16 ja autoon mahtuu, Leena Ilmola kertoi.
Kyydistä kiinnostunut voi ilmoittautua mukaan. Palvelussa on mahdollista määritellä, millä säteellä asuinpaikastaan olevista asioista on kiinnostunut. Tavoitteena on myös, että ihmiset kohtaisivat ja puhuisivat.
Toisena tehtävänä on tarpeiden selvittäminen, mitä asukkaat haluavat. Tämä toteutetaan tekemällä kysely eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikoilla sekä vaalikahviloissa vaalien yhteydessä.

Tilaisuudessa myös kaksi kylätonttua saivat hattunsa. Seppo Kääriäinen lakitti Hanna Davidssonin ja Marjatta Stenius-Kaukosen.

Rakennukset käyttöön

Hankkeella on vahva missio saada Kukkian rakennukset käyttöön. Vajaassa käytössä tai käyttämättöminä olevat rakennukset aiotaan kartoittaa ja selvittää niiden vuokra- ja ostomahdollisuudet. Rapistumassa olevat kesämökit toivottaisiin matkailukäyttöön, mahdollisesti ulkomaalaisten vieraiden vuokrattaviksi. Tämä vaatii vuokrauksen pelisääntöjen kehittämistä..
– Tämä on tarkoitus saada pyörimään jo ensi kesänä, joten nyt on korkea aika ryhtyä tekemään, sanoi Leena Ilmola.
Rautajärvellä rakennusten kartoitus on jo kyläyhdistyksen toimesta tehty. Nyt sama pitää tehdä myös muissa kylissä. Navetalla päästiinkin jo merkitsemään karttoihin rakennuksia, joiden tiedettiin olevan vajaakäytöllä.
Suunnittelutyö jatkuu hankkeen puitteissa tekemisen ohella. Lisäksi jäseniä toivotaan toimikuntiin, jotka työskentelevät terveyden ja erityisesti ennaltaehkäisevän terveystyön hyväksi, Kukkia kampus-työryhmään sekä ympäristötyöryhmään, jonka tarkoituksena on konkretisoida tällä hetkellä hieman abstraktina leijuva ympäristö vetovoimatekijänä.

Ideoita nettiin ja kuntainfoon

Keskustelu kävi vilkkaana. Puhetta riitti niin vuokra-asuntojen määrän lisäämisestä kuin teiden kunnon parantamisesta. Myös ehdotetut kyläkyltit saivat kannatusta. Hanke toimii yhteystyössä seudulla samanaikaisesti käynnissä olevien useiden muiden hankkeiden kanssa. Rautajärven aktiivinen kyläyhdistys on kehittänyt oman yhtiömuotoisen kehittämispalvelunsa, jonka kanssa myös toimitaan tiiviissä yhteydessä.
Tilaisuudessa lakitettiin myös kaksi kylätonttua. Ensimmäinen kylätonttu-hattu toimitettiin Kukkian kädentaitajille Pytingin joulutalon eteen tehdyn työn tähden ja nyt hattunsa saivat Marjatta Stenius-Kaukonen sekä Hanna Davidsson. Stenius-Kaukonen ansaitsi hattunsa työstään Kelan etäpisteen saamiseksi kirkonkylälle ja Hanna Davidsson puolestaan lauantaihin mennessä 119 nimeä keränneen kuntalaisaloitteen tekemisestä jätehuollon järkeistämiseksi.
Ideoita tarvitaan ja niitä saa esittää. Internetissä on mahdollista kirjautua trello-palveluun, jonne ideoita ja tekemisiä on mahdollista kirjata. Siellä on myös luettavissa hankkeeseen liityvät pöytäkirjat. Hankkeen dynamoryhmä lupasi myös, että kuntainfon seinälle tulee infotaulu, jonne pöytäkirjat myös toimitetaan luettaviksi ja jonne on mahdollista jättää viestiä paperilla.