Rautajärven koululla pidetään viimeinen kevätjuhla tämän lukuvuoden päätteeksi, mikäli suunnitelmat kahden alakoulun malliin siirtymistä toteutuvat osana Pälkäneen kunnan säästötoimia. Riisutussa kouluverkossa toinen alakoulu toimisi Pälkäneen keskustassa ja toinen joko Aitoossa tai Luopioisten kirkolla.
Mittavasti talkootyötä Pälkäneen itäosan kehittämiseksi tehneet kylien aktiivit ovat hyvin pettyneitä Rautajärven koulun lakkauttamissuunnitelmiin.
– Eniten harmittaa se, että meille oli luvattu vielä yksi vuosi, Elina Mäkinen huokaa.
Mäkinen viittaa kunnanvaltuuston vuonna 2018 tekemään päätökseen, jonka mukaan koulu saa jatkaa tulevan lukuvuoden, jos oppilaita on silloin enemmän kuin 25. Oppilasennusteen mukaan tuo määrä ylittyy ensi vuonna.
Riippakivestä valttikortti
Pauli Luhtajärvi esitteli koululle kokoontuneelle väelle toimintamallin, joka muuntaisi kunnan taloussuunnitelmissa liian suuriksi kulueriksi luokitellut kyläkoulut kunnan valttikorteiksi.
– Millä houkutellaan ihmisiä, mikä on kunnan myyntivaltti? Tehdään riippakivistä vetonauloja. Pienet koulut olisivat kärkihankkeita, joiden avulla houkutellaan uusia asukkaita. Jos uusia veronmaksajia ei kuntaan saada, kuntaliitos on väistämättä edessä.
– Meillä on vielä pikkukouluja. Katsotaan, toimivatko ne vetonauloina. Mutta pitää toimia niin, että kaikki päättäjät, kunnan johtoa myöten, ovat hankkeen takana, Luhtajärvi visioi.
Luhtajärvi painotti myös, ettei hänen esittämänsä toimintamalli tuota tulosta vuoden tai kahden sisällä, vaan hankkeen tuloksia pitää tarkastella vähintään vasta viiden vuoden kuluttua.
– Malli ei toimi, jos koulut ovat koko ajan liipaisimella, täydensi Paula Suksia, joka myös painotti laajamittaista sitoutumista hankkeen taakse.
– Kun saisi edes vuoden aikaa tehdä. Osakeyhtiö voi saada nopeasti aikaiseksi, Suksia viittasi talvella perustettuun Rautajärven seudun kylät osakeyhtiöön.
Terve koulu altistuneille
Rautajärven koulun opettaja Tuija Mattila toi esille sen näkökannan, minkä mukaan olisi tärkeätä tutkia Pälkäneen kaikkien koulujen sisäilma.
– Meillä on täällä terve koulu, jota voitaisiin markkinoida niille, mitkä ovat jo altistuneet huonolle sisäilmalle, Paula Suksia keksi hyödyntämismahdollisuuden.
Terttu Salmela nosti keskusteluaiheeksi yhteisen Kukkian koulu -hankkeen, jolle hän toivoo jatkoa koulujen lakkauttamissuunnitelmista huolimatta.
– Ei ole haudattu, mutta aika ei ole nyt otollinen, vastasi kokoukseen kutsuttu valtuutettu Jyrki Ahola (kesk.) Salmelan kysymykseen mahdollisesta paluusta Kukkian koulumallin kehittämiseen.
– Hullua, että opetushallituksessa Kukkian koulu -hanke kiinnostaa, mutta ei Pälkäneen kunnassa, Paula Suksia ihmetteli.
– Meidän on epäkiitollista jatkaa hankkeen kehittämistä, kun koko ajan on sellainen olo, että kohta kaikki loppuu, Suksia lisäsi.
Jäljelle jäisi kaksi koulua
Kunnanvaltuusto saa joulukuussa päätettäväkseen talousarvioesityksen, joka on johtamassa koulujen karsintaan. Sivistyslautakunnalta kunnanhallitukselle menneen esityksen mukaan Rautajärven koulu yhdistyy Luopioisten kirkonkylän kouluun ja Harhalan koulu Kostian kouluun ensi lukuvuoden alusta lähtien. Aitoo jatkaisi vielä vuoden, minkä jälkeen se sulautuisi Kostian kouluun.
– Jos toteutuu näin, ei täällä pidä heittää kirvestä kaivoon, Jyrki Ahola rohkaisi Rautajärven koulun vanhempainryhmää.
– Jos säästöpaketti menee finaaliin, niin vuonna 2022 oltaisiin vähän plussalla ja siitä noustaisiin ylöspäin, Ahola jatkoi.
– Vielä riittää intoa, jos koulu jää Luopioisiin, Elina Mäkinen ajatteli talkootyön jatkumisesta mahdollisen uuden lähikoulun hyväksi.
– Hullulta tuntuu, että vuoden kyläksi valitusta Aitoosta lakkautetaan koulu, Paula Suksia ihmetteli.
Ilmaista työtä ei arvosteta
Rautajärven koulun säilymisen puolesta ponnistelevat kyläaktiivit ovat antaneet aikaansa ja vapaaehtoista työpanostaan alueen kehittämiseen. Viimeksi he remontoivat talkoilla perheasunnon koulun läheisyydestä ja hankkivat sinne vuokralaiseksi lapsiperheen. Koulun lakkauttamisuhan alla talkootyö ylipäätään ei enää niin houkuta, koska talkootyön tekijöistä tuntuu siltä, että Pälkäneen päättäjät eivät näytä arvostavan kolmannen sektorin tekemää työtä.
– Olemme pitäneet matalaa profiilia. Emme ole kuntaa morkanneet, jotta kunnan julkisivu pysyisi hyvänä. Olisi mukavaa, jos meille tulisi jotakin sieltä keskustasta päin, Pauli Luhtajärvi mainitsi.
Jyrki Ahola kiteyttää suureksi ongelmaksi vanhan Pälkäneen puolella sen, että siellä on totuttu saamaan asioita valmiina.
– Kolmas sektori ei siellä toimi niin aktiivisesti. Millä me saamme tuon rajan katoamaan, hän kyseli.
– Olen kuullut pälkäneläisen valtuutetun suusta, että eipä meidän tarvinnut tehdä talkoilla. Siellä ei arvosteta ilmaista työtä, Paula Suksia vahvisti omalla kokemuksellaan Aholan näkemyksen.
– Kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, Ahola lisäsi.
Pauli Luhtajärvi mietti jo tulevaa ja sitä, mikä funktio Rautajärven seudun kylät osakeyhtiöllä on ja minkä vuoksi jatkossa talkoillaan.
Päätökset liian nopeasti
Sivistyslautakunta hyväksyi 29.10. talousarvioesityksen, johon sisältyy koulun lakkauttamisehdotus. Valtuuston käsittelyyn koulujen lakkauttamisasia tulee 12. joulukuuta. Vanhempainryhmän kokouksessa kritisoitiin päätösaikataulun kireyttä ja epäiltiin myös sitä, onko valtuutetuilla saatavilla riittävästi tietoa tehtävän päätöksen pohjaksi.
– Pitäisi olla päättäjillä tiedossa koulujen oppilaskohtaiset kulut ja koulukohtaiset oppilaiden kuljetuskustannukset, Terttu Salmela huomautti.
– Ei voisi päättää nyt, kun ei ole olemassa lukuja, joiden pohjalta tehdään päätöksiä, Paula Suksia kritisoi.
Mikäli valtuusto päättää lakkauttaa Rautajärven koulun, kunta laittaa kiinteistön myyntiin.
