Mitä ”riparilla” tehdään – rippikoulujen ryhmäjaot selvillä sekä Pälkäneellä että Kangasalla

Seurakunnat järjestävät paljon tapahtumia joulun aikaan. Osana rippikoulua moni tutustuu tuolloin seurakunnan toimintaan.

– Kyllä siinä iässä pyörivät mielessä monet asiat – kuten mitähän sitä elämällään tekisi, tuumaa uusien rippikoululaisten kanssa yhteistä taivalta juuri aloitellut Juha Kankaristo.

Pälkäneen seurakunnan lasten ja nuorten pappi arvelee, että rippikoulu on nuorille hyvä paikka miettiä yhdessä syntyjä syviä – asioita, joiden äärelle tulee pysähdyttyä harvoin.

Vuonna 2005 syntyneen ikäluokan rippikoulu alkoi jo ensimmäisenä adventtina. Noin puolen vuoden aikana kokoontumisia kertyy kuukausittain jo ennen rippikoulun huipennuksia: varsinaista leirijaksoa ja konfirmaatiota.

Pälkäneellä rippikoulun kävijöitä on tällä kertaa enemmän kuin seurakunnassa on rippikouluikäisiä nuoria. Rippikoulun Pälkäneellä tai muualla käy yhteensä 80 henkilöä, kun rippikouluikäisiä seurakuntalaisia on 73. Seurakuntalaisista seitsemän käy rippikoulun muualla kuin Pälkäneellä.

Kangasalla rippikouluikäluokka on tänä vuonna suuri. Rippikoulun aloitti noin 400 nuorta.

 

Mitä leirillä tehdään?

Pälkäneen seurakunta järjestää ensi kesänä kolme rippileiriä.

– Seitsyen leirikeskus on ollut suosittu paikka, josta kävijät ovat tykänneet. Jos jollakin on vaikeuksia osallistua leirille, olemme kyllä valmiita joustamaan, Kankaristo sanoo.

Leiriryhmistä yksi konfirmoidaan Luopioisissa ja kokoontuu sillä suunnalla enemmän, mutta mikä tahansa leiri on valittavissa asuinpaikasta riippumatta.

Pelkkää asioiden pohtimista ja ulkolukua – josta siitäkin Kankariston mukaan on aina selvitty – rippikoulu ei kuitenkaan ole, vaikka reilun viikon mittaisilla leireillä aamu- ja iltapäivisin onkin varattu aikaa opetukselle.

– Leirillä syödään hyvin ja paljon, pelaillaan ja liikutaan, ja illalla on isoisten ohjelmaa. Erikoisohjelmaa on sitten leirikohtaisesti. Leirillä herätään pääsääntöisesti kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä ja iltakymmeneen mennessä yritetään hiljentyä, jotta päästäisiin nukkumaan, Kankaristo listaa.

Hänen mukaansa jokainen rippikoulu on kuitenkin erilainen; kokonaisuus muodostuu leiriläisten ja heidän toiveidensa ja kiinnostuksen kohteiden sekä vetäjien vahvuuksien ja isosten aktiivisuuden mukaan.

– Jotkut haluavat istua ja kuunnella, toiset tehdä enemmän, ja aina ryhmän ehdoilla yritetään mennä. Ei se ole kauhean koulumaista. Tärkeintä on, että kaikilla olisi turvallista ja mukavaa.

 

Myös muualle pääsee

Rippikoulun voi käydä muuallakin kuin omassa seurakunnassa, vaikka oman seurakunnan toimintaan tutustuminen kuuluu siinäkin tapauksessa kuvioon.

Rippikouluja järjestävät muiden seurakuntien lisäksi muun muassa lähetysjärjestöt. Jos seurakunnan resurssit riittävät ja ikäluokka on suuri, tarjolla voi olla nykyisin hyvinkin erikoistuneita rippikouluja, jotka pidetään esimerkiksi ratsastuksen tai jääkiekon ympärillä – tai jopa ulkomailla.

Kangasalan seurakunnassa järjestetään tulevana vuonna 14 eri rippikoulua. Iso osa näistä sijoittuu Pyysalon leirikeskukseen, jossa rippikouluja järjestetään myös talvisin. Kangasalla rippikouluvaihtoehtoihin kuuluvat myös Lapin tunturileirit, pienryhmäleiri, Virossa pidettävät leirit sekä perinteinen päivärippikoulu.

Leirin järjestämiskustannukset heijastuvat leirin hintaan. Pälkäneellä rippikoulun hinta on 95 euroa. Kangasalan seurakunnan jäseneltä rippikoulu maksaa Pyysalossa 110 euroa, Virossa 200 euroa ja Lapissa 250 euroa.

Pääosa rippikoululeireistä järjestetään kesällä. Pälkäneen seurakunnan ensi kesän rippileirijakojen tekeminen oli hankalaa: ensimmäiselle leirille haki 45 rippikoululaista, kun mukaan mahtuu vain 25.