Muistohetki yhteisvoimin Pälkäneellä – talvisodan päättymisestä on 80 vuotta

Kotiseutuyhdistys, maanpuolustusjärjestöt ja seurakunta yhdistävät voimansa talvisodan päättymisen muistohetken toteuttamisessa Pälkäneellä. Talvisodan päättymistä muistetaan Pälkäneen kirkossa perjantaina 13. maaliskuuta kello 18. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Pälkäne-Seura, Pälkäneen seurakunta, Pälkäneen Maanpuolustusnaiset ja Pälkäneen reserviläisjärjestöt. Jäljet lumessa -nimen saaneen muistohetken ohjelman on suunnitellut Paula Syväsalmi Pälkäne-Seurasta.

– Ohjelman nimi on Jäljet lumessa, koska kyseessä on talvisodan luminen talvi. Vaikka jäljet sulavat lumesta, muistot säilyvät vuodesta toiseen uuden lumen myötä, Paula Syväsalmi kertoo.

– Minulla on ohjelmassa ihmisläheinen näkökulma. On kotiväen ikävä ja huoli rintamalla olevasta, ja myös rintamalla olevan huoli kotiväen pärjäämisestä, hän taustoittaa.

Runot ja otteet Pälkäneellä vaikuttaneiden perheiden aikalaiskirjeistä kuljettavat Antti Nikkisen ja Ritva Majalan lausumina ja lukemina 80 vuoden taakse. Puheen ja rukouksen pitää kirkkoherra Jari Kemppainen. Musiikista vastaavat kanttori Ritva Huomo ja Caritas-kuoro.

– Rakas mieheni, en voi sanoiksi sanoa sitä, mitä tahtoisin sinulle. Mutta tunnet kai, että ajatukseni ovat luonasi. Sydämelliset terveiseni ja kaikilta lapsilta terveiset isälle, kirjoitti Anna miehelleen Erkille (Antti Nikkinen) sinne jonnekin. Kuva: Pirjo-Margit Lehtinen

Talvisodan 105 päivää

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 kello 6.50 ilman sodanjulistusta. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko itärajan pituudelta aina Barentsinmereltä Suomenlahdelle ja pommitti muun muassa Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.

Suomi taisteli olemassaolostaan yksin suurvaltaa vastaan. Neuvostoliiton suurhyökkäys helmikuussa 1940 johti läpimurtoon Summassa Karjalankannaksella. Suomalaiset perääntyivät hätäisesti valmistellulle puolustuslinjalle Viipurin tasalle.

Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13. maaliskuuta 1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Raskaan rauhansopimuksen mukaan Suomen oli luovutettava osat Sallaa ja Petsamoa, Suomenlahden ulkosaaret ja suuri osa Karjalaa, muun muassa Viipuri.

Pirjo-Margit Lehtinen