”They never come back” – he eivät koskaan palaa. Maailmanmestaruutensa menettäneistä nyrkkeilijöistä käytetty fraasi kuvaa täysin päinvastaista ilmiötä kuin koulusäästöt, jotka tuntuvat palaavan takaisin aina.
Tänä keväänä Pälkäneellä ja Kangasalla puhuttavia koulusäästöjä väläyteltiin jo vuonna 2009, jolloin kyläkoulujen lakkautukset nostettiin esiin – ja jonka jälkeen koulujen ympärillä painittiin muutama vuosi. Asia otettiin uudelleen pöydälle vuonna 2013, jolloin Pälkäneellä päädyttiin Epaalan ja Laitikkalan koulun sulkemiseen. Edellisvuonna oli tosin jo ehditty pohtia Rautajärven koulun muuttamista kaksiopettajaiseksi.
Vuotta myöhemmin laitettiin liikkeelle esimerkiksi Raikun kyläkoulun säilyttämistä tukeva adressi, jolle näyttää olevan käyttöä vielä tänäkin keväänä.
Kangasalla edettiin Lahdenkulman koulun sulkemiseen 2015, jolloin yhtä lailla lakkautuslistalla olleille Kautialan ja Raikun kouluille myönnettiin jatkolupa.
Säästöpakettia viriteltiin Pälkäneellä jo syksyllä 2017, vaikka kouluverkkokeskustelu velloikin vasta kevään 2018 puolella. Seuraavana kesänä pidättäydyttiin ensin Luopioisten Kirkonkylän koulun ja sitten myös Harhalan sekä Rautajärven koulun lakkauttamisesta.
Kangasalla Kautialan koulu tuli tiensä päähän keväällä 2019 samoihin aikoihin, kun Pälkäneellä puhuttiin jälleen sivulauseissa säästöistä ja kouluverkon karsimisesta.
Siinä mielessä nyrkkeilystä tuttu mietelause istuu koululakkautuksiin, että kerran lakkautetulla koululla ei ole tapana enää myöhemmin palata takaisin.
Koulua ja kylää koskevan ratkaisun lopullisuuden ohessa päätöksentekijän takaraivossa todennäköisesti painavat myös toisenlaiset ajatukset. Niin sanottu kriisikuntamenettely ei ole vain teoreettinen mahdollisuus, kuten jouduttiin huomaamaan Honkajoella ystävänpäivänä.
Valtiovarainministeriön asettaman arviointiryhmän ehdotuksesta Honkajoki päätyi Kankaanpään kanssa kuntajakoselvitykseen, joka voisi astua voimaan ensi vuoden alusta. Säästöjä hakeva kunta itse uskoo saavansa oman taloutensa oikenemaan vuonna 2025.
