Hyökkäys oudosta suunnasta ­– nykypäättäjät siivoavat jälkiä, jotka muut jättivät kaatopaikalle rakentamisella

Luin hämmästystä tuntien lehdestämme kirjoituksen ”Pälkäneen kujanjuoksusta” (18.3.20). Kirjoittajana on, etten sanoisi myrkynkylväjänä, joku rautajärveläinen Paavo Mustonen. Mikä lie häntä niin jurppii, että hän jatkuvasti kirjoittelee lehtiin vajoavan talon asiasta Pälkäneelle erittäin negatiiviseen sävyyn.

Siellä Luopioisten suunnassa on syytä muistaa, että kuntia yhdistettäessä itsenäinen pikku-Luopioinen oli taloudellisesti siinä tilassa, että sen oli yhdistyttävä Pälkäneeseen. Vaihtoehtona olisi ollut kunnan joutuminen Kuhmalahden jatkeeksi, osaksi Kangasalan takamaata. Onko tämä tosiasia siellä vallan unohtunut, vai miksi Pälkäneen – siis ”Onkkaalan Pälkäneen” kimppuun käydään jatkuvasti.

Minkä ihmeen takia käydään nyt kunnanhallituksen puheenjohtajan kimppuun? Eihän hänellä ole ollut osaa eikä arpaa siinä, miten talo on aikoinaan rakennettu ja miten se on läpäissyt Pälkäneen eri lautakuntien ja rakennusvalvonnan seulat. Mitähän jos tämä Mustonen tutkisi vähän niitä asioita?

Olisi hyvä asioiden ”juurisyiden” selvittämiseksi, että nämä henkilöt astuisivat esiin ja kertoisivat, miksi kaatopaikalle saatiin rakentaa ja miksei rakennusalustan vahvistamista paalutuksilla valvottu? Mustonen kirjoittaa, että ”On aivan sama, miten suunnittelija suunnitteli tai miten rakentaja rakensi”. Tämä nyt ei ole ollenkaan sama, vaan siitähän kaikki johtuu. Ei Pälkäneen nykypäättäjillä ole asian kanssa mitään tekemistä. He joutuvat vain siivoamaan muiden jälkiä.

Paul Tiililä

Kommentointi on suljettu.