16 ottelusta viisi voittoa ja kolme häviötä viisieräisen kamppailun jälkeen. Vastapainoksi kahdeksan pisteetöntä tappiota. Sijoitus runkosarjan kuudes ja paikka pudotuspeleissä. Pälkäneen Luja-Lukko suoriutui kaudestaan menestyksekkäästi lentopallon ykkössarjassa.
– Se oli se, mikä oli otettavissa ja mihin kuuluttiin – ja se paikka, johon meitä sijoittelin kauden alussa, joukkueen valmennuskoordinaattori Juha Hämäläinen summaa.
Luja-Lukko nappasi kauden aikana oikeastaan seitsemän voittoa 18 ottelusta, mutta Etta suljettiin lopulta sarjasta. Tuloksellisesti lämmittävin aika oli marras-joulukuussa, jolloin joukkue voitti neljä ottelua kuudesta. Vastaavanlainen jakso nähtiin myös tammi-helmikuussa, jolloin viidestä pelistä otettiin kolme voittoa.
– Iskun voitto Pälkäneellä oli yksittäinen iso asia, mutta olennaisempaa oli jatkuva eteenpäin meneminen kauden aikana, Hämäläinen sanoo.
Puolivälierissä pälkäneläisjoukkue hävisi Oulun Kiskolle, joka pelaa sarjan finaalissa. Vastassaan oululaisilla on runkosarjassa pykälän verran Luja-Lukkoa korkeammalle sijoittunut Nurmon Jymy. Olisiko pälkäneläisilläkin mahdollisuus pelata välieriä ykkössarjan top4-joukkueena?
– Se päivä halutaan varmasti olevaksi jo vuoden päästä, se on se seuraava porras. Tällä tavalla joukkueen kokoaminen ja harjoittelu tuovat tällaisen tuloksen, niin miten voidaan parantaa? Sitä pitää seurajohdon miettiä – jos se on se, mitä halutaan. Ykkössarjan kärjen tavoittelu rupeaa olemaan urheilullisesti vaativaa. Sellaisella kyläpelimentaliteetilla se ei enää onnistu.
Hämäläinen uskoo, että vetovoimaa Pälkäneen lentopalloyhteisössä on. Kuluneella kaudella joukkue sai ammennettua lisävirtaa ja -osaamista liigatasolta farmiyhteistyön kautta. Korttia käytettiin Hämäläisen mielestä viisaasti.
– Farmipelaajia oli käytettävissä tärkeillä hetkillä. He eivät kuitenkaan syrjäyttäneet pitkäksi aikaa vakiopelaajia, jotka kaikki olivat voittamassa tärkeitä pelejä kauden aikana. Kiskoa vastaan viimeisessä näytöksessä meillä oli vain yksi farmimies ja silti joukkue pystyi pelaamaan kauden parasta peliään.
Tälle kaudelle Hämäläinen halusi kehittää Luja-Lukon taktista pelaamista.
– Se oli seuraava tärkeä etappi joukkueelle tässä kohtaa: oppia lukemaan vastustajan peliä paremmin ja myös käyttää sitä vastaan omia työkaluja. Tiettyjä teknisiä asioita jäi vielä vaiheeseen, ja pelaajista löytyy vielä yksi vaihde lisää esiin kaivettavaksi.
Sen sijaan valmennuksesta on nykymuodossaan Hämäläisen mielestä kaivettu irti se, mitä kaivettavissa on. Luja-Lukko veti kaksivuotisen jakson kolmen valmentajan ryhmällä, jossa Hämäläisen lisäksi olivat mukana Petteri Miettinen ja Ville Mattila.
– Voin todeta sen onnistuneen hyvin. Se vaatii kuitenkin omantyyppisensä tekijät, jotka sopivat paikoilleen, eikä tällaisen varaan voi rakentaa ikuisesti. Uskon, että tietyllä tavalla yksi vaihe on käyty läpi kahdessa vuodessa ja nyt pitää miettiä, miten homma jatkuu.
Tavoite saavutettiin, vaikka vastoinkäymisiäkin osui matkalle
Luja-Lukkoa luotsanneen Juha Hämäläisen tavoin manageri Jari Perkiö katsoo kauden tuloksia positiivisena.
– Suomen toiseksi korkeimmalla tasolla haetaan ennen kaikkea tulosta. Siinä onnistuimme erinomaisesti: kuudes sija tarkoittaa, että Lukko on Suomen 17. paras lentopallojoukkue. Pääsimme ensimmäisen kerran pudotuspeleihin ja pystyimme haastamaan molemmissa puolivälieräkamppailuissa kovan Oulun Kiskon tiukasti, hän myhäilee.
Samaan hengenvetoon hän myöntää, että vaikka joukkue venyi niissä paikoissa kuin piti, meni runkosarjan loppu turhan jännittäväksi muutaman pelin ”hölmöilyn vuoksi.
Vaikka joukkue suoritti kentällä tavoitteiden mukaan, taustalla oli omat häiriötekijänsä. Edellisvuoden kapteeni Tomi Perkiö sai kesällä sopimuksen Perungan Poikien liigajoukkueeseen, Daniel Kosonen oli sivussa käytännössä koko kauden armeijan takia, Reko Käenniemen akillesjänne napsahti poikki syksyllä ja Aarni Ruohola totesi ykkössarjalisän tuovan liian kovan kuorman. Paikkaajia löytyi onneksi läheltä Mikko Kuuselan ja Tuomas Lehtilän muodossa, ja joukkue osoitti sitoutuneisuutensa osallistumalla harjoituksiin kiitettävällä aktiivisuudella.
Perkiön mukaan ensimmäisten tunnustelujen perusteella suuri osa pelaajista on jatkamassa joukkueessa.
– Myös ulkopuolista kiinnostusta on ilmaantunut vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Erittäin toimiva yhteistyö VaLePan ja Akaa-Volleyn liigajoukkueiden kanssa on meille suuri rikkaus. Se avaa pelaajille konkreettisen mahdollisuuden päästä ylöspäin ja toisaalta saamme sitä kautta vahvistusta omaan ryhmäämme.
