Sienitauti, kääpä, ruska vai jokin muu – miksi mänty muuttui latvastaan keltaiseksi?

Kangasalan Liutussa kasvaa mänty, jonka havunneulaset muuttuivat syksyllä puun yläosassa keltaisiksi.

Miksi näin tapahtuu, kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen?

– Männyllä tavataan toistakymmentä sienitautia, kääpiä, lahottajasieniä ja piensieniä, jotka loisivat männyt rungolla tai neulasissa. Monet ovat hetkellisiä ja siksi lähes vaarattomia. Usein ne vaivaavat nuoria taimiasteen mäntyjä, kuten männynneulasruoste.  Käävät taas vioittavat usein vanhoja jo muutenkin sairastuneita puita, eli niiden rungossa on muiden lahottajasienten aiheuttamia vaurioita. Usein piensienet esiintyvät neulasten karistajina. Tällöin neulaset varisevat ennen aikojaan. Niitä tarkkaan katsoessa näkee yleensä tummia pahkamaisia kasvustoja neulasen pinnalla. Nämä eivät kuitenkaan saa aikaan koko männyn kuolemaa tai värimuutosta keltaiseksi. Usein männyn väri muuttuu kuivumisen seurauksena kalliolla tai ohuella kivennäismaalla kasvavien mäntyjen kohdalla. Tällöinkin kyse usein on nuorista männyistä ja silloin koko mänty muuttuu keltaiseksi ja lopulta neulaset varisevat pois ja mänty mahdollisesti kuolee. Kuivina kesinä näkee tällaisia usein.

Mänty muuttui latvastaan keltaiseksi Kangasalan Liutussa. – En muista nähneeni noin laajalti keltaiseksi muuttunutta männyn latvaa. Joskus näkee kuusia, joiden neulaset ovat oransseja tai punaisia. Puhutaan kultasruosteista. Joillain kuusilla on myös geenivirhe tai niiden perimässä on ominaisuus neulasten punaiseen sävyyn. Näiden kohdalla puhutaan kultakuusesta. Silloin koko puun neulaset ovat samanväriset, Tuomo Kuitunen miettii.

– Mieleeni tässä kyseisessä tapauksessa tulee piensieni tervasroso, joka alkuvaiheessa kuivattaa männyn latvan neulaset ja loppuvaiheessa puun koko latva kuivuu ja muuttuu tummaksi – liki mustaksi – josta sienitaudin kansanomainen nimi tulee. Tällaisia puita näkee aina silloin tällöin metsässä. Ennen tauti oli yleisempi ja sitä pidettiin vaarallisena metsille. Nykyään sairaat puut pyritään metsänhoidollisesti poistamaan, jotta tauti ei pääse leviämään muihin puihin. Tauti sinällään ei välttämättä tapa puuta, mutta sen kasvu häiriintyy eikä se enää kelpaa esimerkiksi sahapuuksi.

Voiko männyn keltaisuudessa olla kyseessä ruska?

– Havupuista vain lehtikuusilla on ruska. Nehän pudottavat neulasensa talveksi. Kuusi ja mänty uusivat neulasensa osissa, eli kaikki neulaset eivät varise samalla kertaa vaan vähitellen useamman vuoden aikana.

Kuinka yleistä männyn muuttuminen keltaiseksi on?

– Ilmiö on tuttu, mutta harvinainen. En tiedä, onko kyseisen männyn kohdalla kyse juuri tervasrososta, mutta tällaisia ajatuksia tuli mieleeni. Aika näyttää, miten puun käy.