Päivät ovat jo lyhyitä, ja lisääntyvä pimeys vaikuttaa oleellisesti lintujenkin elämään. Valoisa aika täytyy tietysti käyttää hyväksi ja pyrkiä löytämään tarpeeksi ravintoa, että selvitään seuraavaan päivään.
Ruokintapaikalla pyörii jatkuvasti kymmeniä yksilöitä. Kaikilla on kiire, kukaan ei pysähdy, toisille vähän ärhennellään, otetaan siemen ja lennetään pensaan suojaan. Osa linnuista kerää myös ruokaa varastoon, kun sitä on paljon tarjolla. Etenkin ”metsätiaiset” hömö-, töyhtö- ja lapintiainen käyttävät varastoja. Sen sijaan nämä ”kulttuuritiaiset” sini- ja talitiainen eivät varastoja kerää.
Yö on jo pitkä, ja hyvällä yöpymispaikalla voi olla ratkaiseva merkitys. Monet ruokintapaikkojen linnuista ovat kololintuja ja hakeutuvat myös koloihin yöpymään. Jos lintulaudalla käy vaikka kymmenen talitiaista ja jokunen sinitiainen ja vielä kuusitiainen, voi yöpymispaikoistakin tulla kilpailua.
Pöntöt ovat erinomaisia ja myös suosittuja yöpymispaikkoja. Pönttö antaa suojaa tuulelta, sateelta ja pakkaselta. Talviyönä voi helposti olla parikymmentä astetta pakkasta, mutta pöntön sisällä lämpötila on paljon ystävällisempi. Kovina pakkaskausina tiaiset voivat kylminä öinä vaipua horrosmaiseen tilaan ja säästävät näin energiaa.
Tavallisesti pöntössä yöpyy kuitenkin vain yksi lintu. Pönttöjä tai muita sopivia koloja tulisi siis löytyä aika paljon. Yöpymiseen kelpaavat myös erilaiset rakennusten pienet kolot, syvennykset, jopa pienet maakolot tai tuuletuskanavat.
Pönttöjen tärkeys yöpymispaikkoina tulisi muistaa syksyllä, kun puhdistamme niitä. Kun pahimmat jätökset on siivottu, pönttöön tulisi jättää hieman sammalta tai kuivaa heinää. Siinä on jo paljon mukavampi viettää yönsä kuin pelkällä kovalla alustalla. Pöntöillä on siis muutakin tärkeää tehtävää kuin pelkästään pesimispuuhat. Tavallisesti pönttöjen rakenteluun innostutaan keväällä, mutta kyllä niitä voi viritellä läpi vuoden. Tiedän useita pönttöjä, joissa pesitään harvakseltaan, mutta yöpymiskäytössä ne ovat jatkuvasti. Pihapiirissä voi siksi pitää useita pönttöjä vaikka vähän ylitiheässä.
Entä muu sosiaalinen käyttäytyminen? Pienen kinastelun ohessa täytyy ehtiä syödä ja samalla pitää ympäristöä silmällä. Jatkuvasti pihalla kuuluu erilaisia varoitus- ja yhteysääniä, kun kaverille kerrotaan, missä mennään. Eri lajit myös oppivat tunnistamaan toisten varoitusäänet ja ovat siten jatkuvassa valmiudessa.
Närheä usein väheksytään ja kaikki eivät sitä ruokinnalle halua. Kuitenkin närhi on varsinainen ruokintapaikan vartija. Kaikki linnut tunnistavat heti sen kuuluvan käheän rääkäisyn ja osaavat siten olla varuillaan petojen suhteen. Närhi huomaa ensimmäisenä uhkaavan vaaran ja käy jopa varpushaukan kimppuun varsinkin, jos niitä on paikalla useampia.
Ruokinta vähentää lintujen talvikuolleisuutta ja varmaa on, että esimerkiksi talvehtivista talitiaisista huomattava osa menehtyisi ilman ruokintaa.
